Tutkimuksen tausta
Koronapandemia on asettanut ihmiset täysin uudenlaisen arjen eteen, ja vaikutukset ulottuvat aina perheiden arkiruokailuun saakka. Lapsiperhearjen ajatellaan usein olevan melko kiireistä ja arkiruokailu onkin tasapainottelua nopeiden ratkaisujen aikaa vievien aterioiden välillä. Koronapandemian myötä kotona vietetty aika on etätöiden ja -opintojen myötä lisääntynyt, mutta arjen kiire ei välttämättä ole hävinnyt. Arjen painottuessa yhä enemmän koteihin, on myös ruokaa valmistettava aiempaa enemmän. Uudenlaisen arjen ymmärtäminen on tärkeää, ja sen innoittamana lähdin laajentamaan ymmärrystä korona-arjen ruokailun ympärille kytkeytyvistä muutoksista.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia muutoksia lapsiperheiden arkiruokailussa, ruoanhankinnassa ja ravintolapalveluiden käytössä on tapahtunut koronapandemian rajoitusten myötä. Tarkoituksena oli myös tutkia perheiden kokemuksia koronapandemian aikaisesta arkiruokailusta sekä sen myötä tulleista muutoksista.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimusjoukko koostui kuudesta Helsingin keskusta-alueella asuvasta lapsiperheestä, ja yksilöhaastatteluissa haastateltiin toista vanhempaa. Haastattelut olivat luonteeltaan teemahaastatteluja, joissa käytettiin myös virikkeitä eli blogitekstiä ja kuvia. Virikkeiden tavoitteena oli helpottaa tutkittavien kokemusten muistelua kevään 2020 koronarajoitusten ajalta. Saatu aineisto litteroitiin, teemoiteltiin ja analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulokset ja johtopäätökset
Koronapandemian aikana tutkitut lapsiperheet kokivat arkiruokailusta kuormitusta. Kasvanut kotona vietetty aika lisäsi kotona tapahtuvaa ruoanlaittoa, ja sen myötä myös ruokaostoksia oli tehtävä enemmän. Ruokailu vaati myös enemmän suunnittelua ja ennakointia. Ruoankulutuksen uudenlainen arviointi koettiin haastavana, ja joidenkin perheiden keskuudessa työläänä koettu suunnitelmallisuus vähentyi pandemian jatkuessa.
Suuremman ruoankulutuksen myötä lisääntynyt ruoanhankinta oli siirtynyt fyysisistä kaupoista enemmän verkossa tehtäviin ruokaostoksiin. Kauppakassipalveluja hyödynsivätkin kaikki tutkitut perheet. Koronapandemian alussa kauppakassipalveluja käytettiin sosiaalisten kontaktien ja tarvikkeiden varastoon ostamisen takia, mutta pandemian edetessä ruokaostosten tilaaminen koettiin enemmänkin arjen helpottajana. Korona-arjen ruoanlaittoa taas haluttiin helpottaa erityisesti koronapandemian alkupuolella, ja ruoanlaitosta selviydyttiin puolivalmisteita ja valmisruokia käyttämällä sekä ravintolaruokaa tilaamalla. Jokaisessa tutkimusperheessä olikin tilattu ruokaa kotiin enemmän kuin ennen koronapandemiaa, mutta toisaalta tilausruokaan myös kyllästyttiin sen arkipäiväistyttyä.
Jatkotutkimus
Ruoanhankinnassa tapahtuneet muutokset olivat yksi keskeisimmistä tutkimustuloksista. Kiinnostava jatkotutkimusaihe olisi näiden muutosten pysyvyys ja toisaalta niiden pidempiaikaiset vaikutukset. Mikäli esimerkiksi perheiden tekemät ostosreissut painottuvat vielä koronapandemian jälkeenkin fyysisen ruokakaupan sijaan verkossa tehtäviin ostoksiin, olisi paikallaan tutkia näitä vaikutuksia myös ruokakasvatuksen näkökulmasta. Ostosreissut ovat kuitenkin merkittävä osa lasten ja nuorten ruokasuhteen rakentumista sekä ruokakulttuuriin kasvamista.
Myös ravintolapalveluiden käytön muutoksia olisi tärkeää tutkia pidemmälläkin aikavälillä, onhan ravintolaruokailu suuressa roolissa myös suomalaisessa ruokakulttuurissa. Lisäksi tutkimuksessa tuli myös ilmi hyvin erilaisten perheiden kokemuksia korona-arjesta, ja perhetutkimuksen kentällä jatkotutkimuksena olisikin mielenkiintoista selvittää koronapandemian vaikutuksia perheenjäsenten keskinäisiin suhteisiin.
Noora Nikitin
Arkiruokailu koronapandemian rajoitusten aikana – Arkiruokailu, ruoan hankinta ja ravintolapalveluiden käyttö kaupunkilaisperheissä