Taustaa
Espoossa monikielisten oppilaiden osuus on kasvussa ja vuonna 2022 monikielisten koulutulokkaiden oppilaiden osuus oli lähes 30 %. Vastatakseen valmistavan opetuksen lisääntyneeseen tarpeeseen Espoon kaupunki on käynnistänyt valmistavan opetuksen pilotin yhdellä palvelualueella. Pilottikouluissa 1–2. luokan valmistavan opetuksen oppilaat sijoitetaan yleisopetuksen luokkaan inklusiivisin periaattein. Pilotin tavoitteena on tukea oppilasta omassa lähiympäristössään ja siten edistää kotoutumista, vahvistaa sosiaalisia suhteita sekä lisätä koulun valmiuksia valmistavan opetuksen järjestämiseksi. Pilotilla on myös tarkoitus selvittää uuden järjestelyn toimivuutta ja mahdollisuutta laajentaa kokeilua muille palvelualueille.
Maisterintutkielmassani tarkastelen inklusiivisessa valmistavassa opetuksessa olevien oppilaiden integraation tukea. Onnistunut integraatio on tärkeää sekä kotoutumisen että suomen kielen oppimisen näkökulmasta. Yleisopetukseen integroitu valmistava opetus on vahvasti opettajan varassa ja oppilas tarvitsee opettajan kielellistä tukea ja läsnäoloa vuorovaikutuksensa mahdollistumiseksi. Tämän vuoksi opettajien käyttämiä strategioita tukea inklusiivisessa valmistavassa opetuksessa olevan oppilaan integraatiota on tärkeää tutkia.
Tutkimustehtävä ja tutkimuksen toteutus
Tutkimustehtävänäni oli selvittää, millaisia strategioita pilottikouluissa käytetään inklusiivisessa opetuksessa olevan vastasaapuneen oppilaan integraation tukemiseksi ja miten näissä strategioissa toteutuu inklusiivisuus. Tässä tarkastelussa hyödynnettiin työvälineenä inklusiivisen koulun kehittämismallia (Index for Inclusion) ja sen kolmea ulottuvuutta sekä näitä läpäisevää osallisuutta. Lisäksi analysoin vastasaapuneen oppilaan integraation tukemiseen käytettyjä strategioita tutkimusperustaisen tiedon valossa.
Toteutin tutkimukseni laadullisena sisällönanalyysina ja analyysini oli teorialähtöinen. Tutkimusaineistoni on kerätty KIOSKI – Kohti inklusiivista osallisuutta ja integraatiota Matinkylä-Olari alueen valmistavan opetuksen tutkimusyhteistyön toteuttamalla alkukartoituskyselyllä, jonka kahden avokysymyksen vastauksista koostuu varsinainen tutkimusaineistoni (N=34). Vastaajat olivat pilottikoulujen koulujen opettajia ja rehtoreita.
Tutkimustulokset ja johtopäätökset
Vastaajien strategioissa tukea vastasaapuneen integraatiota painottui vahvimmin inklusiiviset käytännöt -ulottuvuus, mikä selittynee tutkimuksen kohdentumisella vastasaapuneisiin oppilaisiin ja heille keskeisellä kielellisesti vastuullisella pedagogiikalla. Sen sijaan inklusiiviset periaatteet -ulottuvuus painottui selkeästi heikoiten, mikä viittaa koulujärjestelmän eri tasojen väliseen kuiluun. Herääkin kysymys, onko inklusiiviset periaatteet -ulottuvuuden painottumista ylipäätään mahdollista kasvattaa, ellei koulutusta ohjaavien asiakirjojen keskeisiä määritelmiä selkeytetä ja siten vähennetä opetuksen järjestäjän tulkinnanvaraa niiden toteuttamiseksi käytännössä. Tässä tutkimuksessa vastaajina toimivat opettajat ja rehtorit, joiden vaikutuskehä ja työ rajoittuu meso- ja mikrotasolle. Saattaakin olla, että mikro- ja mesotasolla tehtävän käytännön työn toteutus on ajautunut erilleen ekso- ja makrotason päätöksenteosta. On varsin ongelmallista, jos vastasaapuneiden oppilaiden koulutusta ohjaavat asiakirjat eivät kohtaa koulunkäynnin päivittäistä arkea.
Opettajien strategiat tukea vastasaapuneen oppilaan integraatiota keskittyivät erityisesti ryhmäytymiseen ja sosiaalisten suhteiden luomisen tukemiseen, joilla lisätään myös oppilaan osallisuutta. Tämän lisäksi strategioissa korostui kielellisesti vastuullinen pedagogiikka. Opettajat vaikuttivat käyttävän vastasaapuneen integraation tukemisessa strategioita, jotka kohdistuvat suoraan oppilaaseen ja jotka nojautuivat vahvasti vertaisiin. Vastaajien koulutustausta tai työtehtävä näkyikin vastasaapuneen oppilaan integraation tuessa nimenomaan sen kapea-alaisuuden tai laajemman ymmärryksen kohdalla. Kieli- ja kulttuuriopettajat sekä erityisopettajat huomioivat moninaisuutta laajemmin ja toivat esiin myös huoltajat yhteistyötahoina.
Rehtoreiden osalta vastasaapuneen oppilaan tuki vaikutti toteutuvan välillisesti opettajia tukien. Opettajat tarvitsevat kuitenkin työnsä tueksi myös koulun toimintakulttuurin tasolla tehtyjä yhteisiä päätöksiä, jossa rehtoreiden pedagoginen johtaminen on avainasemassa. Kielitietoisen ja kielellisesti vastuullisen toimintakulttuurin luomiseksi tarvitaan kouluissa tiivistä yhteistyötä, jota opettajat tekivät kieli- ja kulttuuriopettajan sekä erityisopettajan kanssa etenkin yhteisopettajuuden muodossa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että koulujärjestelmän eri tasojen välillä olevat kuilut näkyvät vastasaapuneen oppilaan integraation tuessa. Täydennyskoulutuksella voidaan lisätä opettajien kieli- ja kulttuuritietoisen pedagogiikan osaamista, mutta koska se vaatii toteutuakseen yhteisiä linjauksia koulun toimintakulttuurissa ja pedagogista johtamista, tulisi koulutusta kohdentaa myös rehtoreille.
Johanna Kuri
Vastasaapuneen oppilaan integraation tuki koulussa.