Palaute nähdään tärkeänä osana työelämää. Usein palautteeseen liitetään kannustukset ja kehitysehdotukset sekä hyvään palautteeseen tietyt elementit. Internet ja kirjakaupat ovatkin pullollaan erilaisia enemmän tai vähemmän popularisoituja opuksia, joiden avulla voi oppia antamaan hyvää palautetta ja parantamaan työyhteisön toimivuutta. Usein opaskirjallisuus ja tutkimukset keskittyvät palautteeseen lähinnä johtamisen välineenä. Asiantuntijatyötä tehdään kuitenkin usein tiimeissä ja haasteeksi nousee se, ettei esihenkilö tiedä tarpeeksi hyvin, miten työntekijä on suoriutunut työssään. Tämän takia palautetutkimuksen kentän olisi hyvä laajentua tarkastelemaan työntekijöiden välistä vertaispalautetta ja sen hyötyjä.
Kohti vertaispalautteen ymmärtämistä asiantuntijatiimin arjessa
Mielenkiinto palautetutkimukseen ohjasi tarkastelemaan lähemmin vertaispalautetta ja palautetta osana tiimien toimintaa sekä sen tarjoamia kehittymismahdollisuuksia. Koska palaute ja osaamisen kehittyminen ovat lähivuosina olleet paljon puhuttuja aiheita organisaatioissa, on kiinnostavaa tietää, mitä vähemmän tutkittu vertaispalaute voi tuoda lisää palautetutkimuksen kentälle.
Etsin tutkimuskysymyksiini vastauksia etnografisin menetelmin, havainnoimalla ja haastattelemalla Helsingissä työskentelevää neljän-kuuden hengen terveydenhuoltoalalla työskentelevää asiantuntijatiimiä, sillä mielenkiintoni on nimenomaan siinä, millaisina vertaispalautetilanteet näyttäytyvät työelämän arjessa. Kiinnostukseni kohteena olikin, millaisia vertaispalautteen antamista tukevia piirteitä tutkittavassa asiantuntijatiimissä on havaittavissa ja millaista vertaispalautetta asiantuntijatiimissä annetaan.
Toimivassa asiantuntijatiimissä vertaispalaute on muutakin kuin kannustuksia ja kehitysehdotuksia
Pro gradu -tutkielmani suurimpana oivalluksena on sen ymmärtäminen, miten moninaisena ja huomaamattomana vuorovaikutuksen prosessina vertaispalaute näyttäytyy työelämän arjessa. Tutkielmani tulosten mukaan vertaispalautetta annettiin tiimissä, jonka vuorovaikutus on sujuvaa ja nopeatempoista, työntekijöillä on autonomiaa ja jossa vallitsee luottamuksellinen ilmapiiri.
Tulosten perusteella asiantuntijatiimissä vertaispalaute näyttäytyy laajempana ilmiönä kuin pelkästään kehittävän ja kannustavan vertaispalautteen antamisena ja vastaanottamisena. Tuloksena löysin seitsemän erilaista vertaispalautteen muotoa tai palautteeseen liittyvää rakennetta; kannustava, kehittävä, neutraali ja vahvistava vertaispalaute, vertaispalautteen vastaanottaminen ja pyytäminen sekä varmistava vertaispalaute.
Koska palaute näyttäytyi tulosten mukaan moninaisena ilmiönä, olisi palautetutkimuksen ja sitä myötä yleisen palautekeskustelun mahdollista siirtyä hyvän ja vaikuttavan palautteen ohjeista ja oppaista erilaisten palautteiden tunnistamiseen. Koska työelämän ja asiantuntijatiimin arjessa palaute harvoin näyttäytyi muodollisissa vuorovaikutustilanteissa, joiden pääasiallisena tarkoituksena on palautteen antaminen ja vastaanottaminen, olisi työntekijöiden ja täten tiimin toiminnan ja kehittymisen kannalta tärkeää tunnistaa myös sellaisia palautetilanteita, jotka eivät näyttäydy niin selkeinä. Tällaisten tilanteiden huomaaminen ja palautteen tiedostaminen voisikin tukea niin yksilön kuin tiimin osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymistä.
Erilaisten vertaispalautteiden tunnistamisen lisäksi löysin vihjeitä työntekijän asiantuntijuuden taso näyttäytymisestä palautetilanteissa. Työntekijän osaamisen ja asiantuntijuuden tason sekä palautteen antamisen ja vastaanottamisen yhteyttä on tutkittu melko vähän. Tehdyt tutkimukset kuitenkin osoittavat asiantuntijuuden tason vaikuttavan palautekäyttäytymiseen. Olisikin mielenkiintoista tarkastella tarkemmin erityisesti sitä, millaisesta palautteesta eri ammatillisen osaamisen tasoilla olevat työntekijät hyötyvät eniten osaamisen kehittymisen kannalta.
Sara Touhonen
”Työntekijöiden välinen palaute muutakin kuin kannustuksia ja kehitysehdotuksia – Vertaispalaute osana asiantuntijatiimin arkea”