Tutkimuksen tausta
Tutustuin osallistavaan ja toimijuutta tukevaan pedagogiikkaan kirjoittaessani kandidaatin tutkielmaani. Jatkoin aiheen parissa gradussani pohtimalla, miten osallisuutta ja toimijuutta voitaisiin tukea alakoulun kuvataiteen opetuksessa. Olen itse kiinnostunut taidelähtöisistä menetelmistä osana luokanopettajan työtä, minkä vuoksi halusin gradussanikin tutkia alakoulun kuvataiteen opetuksen näkökulmia. Osallisuuden ja toimijuuden käsitteet nousevat esille useissa yhteyksissä perusopetuksen opetussuunnitelman periaatteista lasten oikeuksien julistukseen, mutta niiden määritelmät vaihtelevat paljon näkökulmasta riippuen.
Alakoulun kuvataiteen opetuksesta ja sen toteutustavoista voidaan olla luokanopettajien keskuudessa montaa mieltä. Kokemukset oppiaineen opetuksesta vaihtelevat innostavasta kauhistuneisiin, sillä opettajien valmiudet taito- ja taideaineiden opettamiseen voivat vaihdella huomattavastikin. Gradussani halusinkin kartoittaa, miten luokanopettajat määrittelevät osallisuuden ja toimijuuden käsitteitä ja miten näitä voidaan tukea alakoulun arjessa, sekä erityisesti kuvataiteen opetuksessa.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen pohdinnat keskittyivät sosiaalipedagogiseen osallisuuskäsitykseen sekä kuvataidekasvatuksen osallistavaan luonteeseen. Tutkimusten mukaan osallisuuden ja toimijuuden edistämistä voidaan jaotella sosiaalisissa ja poliittisissa suhteissa tukemiseen. Sosiaalisissa suhteissa tukeminen nähdään lähinnä syrjäytymistä ehkäisevänä toimintana, kun taas poliittinen näkökulma liittyy enemmän kansalaisaktivismin edistämiseen ja erilaisten vaikutusmahdollisuuksien luomiseen.
Tutkimuksen toteutus
Toteutin tutkimuksen kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Haastatteluaineistoni koostui kuudesta luokan- ja erityisluokanopettajan haastattelusta, jotka toteutettiin pääosin etänä videon välityksellä. Haastatteluun valikoitui sekä pitkän työkokemuksen omaavia että vastavalmistuneita opettajia. Kriteerinä oli opettajankoulutuksen lisäksi, että haastateltavalla on kokemuksia kuvataiteen opetuksesta omalle opetettavalle ryhmälle. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina, eli niiden rakenne vaihteli hieman haastattelusta riippuen.
Hyödynsin aineiston tiivistämisessä sisällönanalyysin keinoja ja analysoin aineiston fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Koska tutkin opettajien näkemyksiä ja kokemuksia, sopi fenomenografinen tutkimusote tutkielmaani hyvin. Fenomenografisessa analyysissa osallisuudesta ja toimijuudesta sekä niiden tukemisesta voitiin erotella erilaisia yläkategorioita, sekä niiden alle sijoittuvia käsityksiä.
Tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksen mukaan opettajien käsitykset osallisuuden ja toimijuuden käsitteistä voitiin luokitella mahdollisuuksiin vaikuttaa itseä koskeviin asioihin, henkilökohtaisiin merkityksellisyyden kokemuksiin, sekä aktiiviseen toimintaan. Toimijuuden määritelmä erosi osallisuudesta lähinnä sen aktiivisen perusluonteen kautta. Näkemykset ja kokemukset osallisuuden ja toimijuuden tukemisesta alakoulussa ja kuvataiteen opetuksessa mukailivat edellä mainittuja määritelmien yläkategorioita.
Osallisuutta ja toimijuutta pyrittiin tukemaan kouluissa sekä sosiaalisissa että poliittisissa suhteissa vaikuttamisen keinoin. Mahdollisuudet vaikuttaa itseä koskeviin asioihin liittyivät sekä yhteiskunnalliseen että arkiseen päätöksentekoon, kuten mahdollisuuksiin vaikuttaa omassa luokkayhteisössä sekä omassa oppimisprosessissa. Poliittisen vaikuttamisen näkökulmat liittyivät yleisesti kouluarjessa lähinnä ylhäältä päin määriteltyihin malleihin, kuten kunnallisiin hankkeisiin ja oppilaskuntatoimintaan. Kuvataiteen opetuksen poliittiset näkökulmat liittyivät taas arkisiin mahdollisuuksiin vaikuttaa. Poliittisia kansalaisvaikuttamisen teemoja ei noussut alakoulun kuvataiteen opetuksessa esille.
Merkityksellisyyden kokemuksissa korostuivat oppilaiden identiteetin tukemiseen ja sisäiseen motivaatioon tähtäävät toimintamallit, kuten minuuteen liittyvät pohdinnat kuvataiteen tehtävissä. Aktiiviseen toimintaan ja työskentelytapoihin liitettiin oppilaiden vastuuta korostavat, vuorovaikutteiset ja dialogiset työtavat, kuten ryhmätyöskentely ja erilaiset vertaisohjauksen alustat. Kuvataiteen opetuksessa osallisuutta edistävinä työtapoina nähtiin etenkin pitkät, prosessimaiset työt, jotka perustuvat vuorovaikutukseen.
Tutkielman perusteella voitiin todeta, että luokanopettajilla on monipuolisia käsityksiä ja kokemuksia oppilaiden osallisuutta ja toimijuutta tukevasta opetuksesta ja niiden tukeminen nähtiin hyvin tärkeänä muun muassa oppilaiden motivaation rakentumisen kannalta. Haasteina nähtiin kuitenkin muun muassa taito- ja taideaineiden vähäiset oppituntimäärät, opettajien valmiuksien puute ja yleinen oppiaineille annettu painoarvo päätöksenteossa.
Hanna Laine
”Että he aattelis, että mähän olen tietyllä tavalla tässä näitten omien juttujeni taiteilija” Luokanopettajien näkemyksiä osallisuutta ja toimijuutta tukevasta kuvataidekasvatuksesta