Mensalaiset valaisemassa tyhmenemisen tunnelia
Tutkimusten mukaan yleisälykkyys heikkenee länsimaissa ja myös Suomessa. On pohdittu, onko kyseessä tilastoharha, mittausvirhe, vai onko ihmiskunta todella vajoamassa tyhmyyden suohon. Pro gradu -tutkielmani ponnistaa liikkeelle tästä suosta, johon älykkyyden saappaat ovat ilmeisesti uppoamassa. Tutkimuksen näkökulmana on tarkastella ilmiötä mensalaisten näkökulmasta niin, että heidän näkemyksensä ja kokemuksensa tulevat ymmärretyksi. Ensisijaisena tehtävänä on avata, mitä tekijöitä Mensan jäsenet uskovat löytyvän älykkyyden heikkenemisen taustalta. Toiseksi pyrin selvittämään, miten muuttuvaan ja kehittyvään älykkyyteen uskominen näkyy mensalaisten uskomuksissa.
Onko objektiivisuutta ilman subjektiivisuutta?
Laadullinen tutkimukseni kuuluu fenomenografiseen tutkimusperinteeseen, jossa ajatellaan, että koettu todellisuus on aina yhteydessä objektiiviseen todellisuuteen. Mielestäni on järkevää yrittää ymmärtää, minkä tekijöiden älykkääksi todetut ihmiset kokevat vaikuttavan älykkyyden heikkenemiseen. Uskon, että näin ollaan askel lähempänä ilmiön täyttä objektiivista hahmottamista. Kyseessä on maataloudesta tuttu toimintaperiaate, jossa ennen varsinaista kylvämistä maa pitää kääntää ja muokata kyntämällä. Tutkimuksen laajempana tavoitteena on siis lisätä ymmärrystä viime aikojen huolestuttavan älykkyyskehityksen ympärillä. Aineistona tutkimukseen oli aiempi pro gradu -tutkielma, jossa selvitettiin Mensan jäsenten uskomuksia ja käsityksiä älykkyyden kehittymisestä. Omassa tutkimuksessani puran aineistossa käyttämättömäksi jäänyttä avovastausta ja analysoin vastauksista löytyviä käsityksiä ja epistemologisia uskomuksia.
Usko omaan kehittymiseen avaimena älykkyyden portille?
Mensalaiset uskovat selkeästi keskivertoa enemmän älykkyyden rakentuvan ihmisen oman tekemisen seurauksena ja kehittyvän älykkyyden uskomukset saivat runsaasti tukea. Tämä on mielestäni suurin piirtein yhtä yllättävää kuin hyvä hapenottokyky laitesukeltajalla. Tutkimusten mukaan kehittyvään älykkyyteen uskominen nimittäin tukee älykkyyden kasvua ja sopii näin samalla mensalaisten joukkoon kuin happi huoneilmaan. Tutkielmassani en kuitenkaan tyydy pelkästään uskomusten määrälliseen järjestelyyn, vaan pureudun laadullisesti siihen, miten kehittyvään älykkyyteen uskominen ilmeni vastauksissa.
Tyhmät ihmiset lisääntyvät älykköjen keskittyessä työuraan?
Edellisestä kappaleesta huolimatta tutkimuksen pääpaino sijoittui kuitenkin älykkyyden heikkenemiseen, jonka taustalla kuvattiin hyvin kirjavia syitä. Uskomuksista yleisimpiä olivat digitalisaatio ja yhteiskunnallinen muutos, jotka liittyivät nykyajan elämänrytmiin ja teknologian väärinkäyttöön. Kun ajattelu ulkoistetaan yhä enenevässä määrin älylaitteille, ei mensalaisten mukaan älykkyys pääse kehittymään. Tyyni keli ei ole tehnyt yhtään taitavaa merimiestä ja samalla tapaa liian helppo elämä passivoi ajattelua. Muita selityksiä tyhmenemiselle olivat esimerkiksi kemikalisaatio ja erilaiset elämäntavat. Yleistä oli myös nostaa esiin tyhmien ihmisten liika lisääntyminen, jota kutsuttiin myös idioluutioksi. Suurin osa viittasi tähän vain yksinkertaisena tosiasiana, mutta muutamissa vastauksissa jopa pohdittiin enemmän tai vähemmän tosissaan, pitäisikö lisääntymistä säännellä? Toisaalta monet mensalaiset myös kyseenalaistivat koko ilmiön ja epäilivät sitä väärinymmärrykseksi tai mittausvirheeksi. Kokonaisuudessaan tutkimus on älykkäiden ihmisten vastauksista kirjottu tilkkutäkki, jonka kirjavat sitaatit ovat parhaimmillaan mielenkiintoista, mutta myös viihdyttävää luettavaa asiasta kiinnostuneelle.
Samuli Humalajoki
Tutkielma: Digitalisaatiosta idioluutioon – mensalaisten uskomuksia älykkyyden heikkenemisestä