Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko matematiikan osaaminen ja omaan matematiikan osaamiseen liittyvät uskomukset yhteydessä toisiinsa 5.-luokkalaisilla, ja jos ovat, niin millä tavoin. Tutkimuksessa tutkittiin aihetta sekä yleisemmällä tasolla että tehtäväkohtaisella tasolla. Koen tämän aiheen tutkimisen tärkeäksi, koska sekä oman kokemukseni että aiempien tutkimusten mukaan yhä useampi kokee matematiikan epämiellyttävänä tai haastavana oppiaineena. On mielenkiintoista tietää ovatko uskomukset omasta osaamisesta jollain tavalla yhteydessä tähän. Kokemus oman osaamisen riittävyydestä tai riittämättömyydestä on merkittävä tekijä koululaisen arjessa ja siksi opettajilla on erityisen tärkeä rooli lapsen kannustajana ja positiivisten uskomusten luojana.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksessa hyödynnettiin Suomessa kerättyä pilottivaiheessa olevaa kansallista MATHMot-aineistoa, joka on kerätty keväällä 2021. Aineisto kerättiin kuudessa Euroopan maassa luokka-asteilla 3, 4 ja 5, mutta tässä tutkimuksessa hyödynnettiin aineistoa ainoastaan suomalaisten 5.-luokkalaisten osalta. 5. luokkia oli aineistossa viisi eri luokkaa, joissa oli yhteensä 101 oppilasta. Kaikki luokat olivat sosioekonomisesti erilaisilta pääkaupunkiseudun alueilta. Oppilaat suorittivat matematiikan testin, jossa oli 14 erilaista matematiikan tehtävää. Jokaisen tehtävän jälkeen oppilaan tuli valita emoji, joka vastasi hänen itsevarmuuttaan kyseisen tehtävän osaamisen suhteen. Lisäksi oppilaille teetettiin kysely, jossa kysyttiin yleisesti omaan matematiikan osaamiseen liittyvistä uskomuksista. MATHMot-aineisto sisälsi myös muita osa-alueita, mutta niitä ei hyödynnetty tässä tutkimuksessa. Aineistoa analysoitiin t-testillä sekä korrelaatiolla SPSS 27 -ohjelmalla.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksessa havaittiin, että matematiikan osaaminen ja omaan matematiikan osaamiseen liittyvät uskomukset ovat pääosin yhteydessä toisiinsa sekä yleisellä tasolla että tehtäväkohtaisella tasolla. Tämä oli myös aiempien tutkimusten perusteella hypoteesina. Kuitenkin joidenkin tehtävien kohdalla ilmeni poikkeuksia, joissa yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksessa ilmeni neljä tehtävää, joissa tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ei löytynyt yleisellä tasolla eikä tehtäväkohtaisella tasolla. Kyseiset tehtävät käsittelivät keskenään eri matematiikan osa-alueita, mutta tehtäviä yhdisti ainakin se, että ne olivat monivalintatehtäviä, joissa oppilas sai neljästä vastausvaihtoehdosta valita yhden oikean. Tämä saattoi vaikuttaa siihen, että useat oppilaat arvasivat vastauksen ja näin ollen virheellisesti ajattelivat vastanneensa oikein eli kertoivat olleensa itsevarmoja osaamisestaan, jolloin osaamisen ja uskomusten välistä yhteyttä ei ole nähtävissä.
Aurora Salo
Matematiikan osaaminen ja omaan osaamiseen liittyvät uskomukset 5.-luokkalaisilla.