Varhaiskasvatus julkisessa keskustelussa

Suomalainen varhaiskasvatus on murrosvaiheessa ja vuonna 2018 astui voimaan uudistettu Varhaiskasvatuslaki. Samana vuonna julkaistiin ensimmäistä kertaa varhaiskasvatuksen laadun arviointia koskeva raportti Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin suositukset ja perusteet. Varhaiskasvatus on ollut runsaasti esillä mediassa niin uudistusten kuin alaa vaivaavien ongelmakohtien myötä. Keskustelua varhaiskasvatuksen tilasta, tavoitteista ja laadusta on käyty joukkoviestinten välityksellä ja medialla on ollut keskustelun ylläpitäjänä keskeinen rooli. Tutkimukset osoittavat, että julkisella keskustelulla on keskeinen rooli demokratian ja päätöksenteon kannalta. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli selvittää millaisia teemoja ja sisältöjä varhaiskasvatusta koskevissa mielipidekirjoituksissa esiintyy, millaisia kestoaiheita tai ajankohtaisiin tapahtumiin liittyviä ilmiöitä kirjoituksista nousee ja millaisista taustoista kirjoittajat ovat. Varhaiskasvatuksen opettajana seuraan aktiivisesti alasta käytävää julkista keskustelua ja halusin tarkastella keskustelua tutkijan näkökulmasta.

Tutkimuksen toteutus

 Tämä tutkimus on laadullinen ja aineistona on Helsingin Sanomien verkkosivuilla julkaistuja mielipidekirjoituksia yhteensä 124 neljän vuoden ajalta (2017-2020). Helsingin Sanomat on levikiltään ja lukijakunnaltaan Suomen suurin päivälehti ja paperilehden lisäksi jokaisesta numerosta julkaistaan digiversio. Aineisto kerättiin HS:n hakukoneella käyttämällä eri hakusanoja valikoiden ne kirjoitukset, joissa varhaiskasvatus oli pääasiallinen tai toissijainen sisältö. Aineiston analyysissa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka avulla sisällöistä muodostettiin ala- ja yläluokkia.

Tulokset ja johtopäätökset

 Tutkimustuloksista ilmeni, että kirjoittajien taustojen perusteella oli muodostettavissa kahdeksan kirjoittajaryhmää: huoltajat, henkilöstö, työnantajat, ammattijärjestöt, erityisasiantuntijat, yliopiston opettajakoulutuksen edustajat, päättäjäasemassa olevat sekä muut kirjoittajat. Kirjoittajaryhmien monipuolisuuden perusteella voidaan arvioida, että varhaiskasvatus puhututtaa eri taustoista olevia, vaikka suoraa kosketuspintaa varhaiskasvatukseen ei olisikaan. Toistuvia aiheita olivat palvelujärjestelmän puutteet, perhe- ja työelämän yhdistäminen, varhaiskasvatuksen laatu ja resurssit sekä varhaiskasvatuksen yhteiskunnallinen merkitys yhdenvertaisuuden edistäjänä. Ajankohtaisista aiheista esille nousi kannanotot lakimuutokseen, varhaiskasvatuksen opettajapula, kotihoidon kuntalisän (ns. Helsinki-lisän) poistaminen sekä koronapandemian vaikutukset varhaiskasvatukseen. Mielipidekirjoitusten perusteella varhaiskasvatuksen nykytila nähtiin pääasiassa negatiivisessa valossa kirjoittajien taustasta huolimatta ja varhaiskasvatuksen laatu pääosin heikkona puutteellisten resurssien vuoksi. Jatkotutkimuksen kannalta olisi kiinnostavaa selvittää, millaista varhaiskasvatuksesta käytävä keskustelu on eri päivälehdissä ja sosiaalisessa mediassa.

Heljä Kuuluvainen

Varhaiskasvatus julkisessa keskustelussa- Katsaus varhaiskasvatusta koskeviin mielipidekirjoituksiin Helsingin Sanomissa vuosina 2017-2020