Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä juotavat ja syötävät muodostavat ylioppilaskirjoituksiin mukaan otettavia eväitä, minkälaiset tekijät ohjaavat eväiden valintaa ja minkälainen rooli eväillä on kirjoituksissa. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään muun muassa kunnollisen aterian käsitettä, sen rinnasteisuutta ja vastakkaisuutta ruokakulttuurin välipalaistumisen kanssa ja näiden yhteyttä yli-oppilaskirjoitusten eväisiin. Teoriataustassa avataan myös ruoan valintaan liittyviä yksilöllisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Ylioppilaskirjoitukset ovat uniikki tilanne syömisen kannalta, jolloin eväiden tutkiminen voi avata kulttuurillisia ja sosiaalisia merkityksiä ruoan, yksilön ja yhteiskunnan välillä. Aiemman tutkimuksen avulla ja vastaamalla yllä esitettyihin tutkimuskysymyksiin pyrittiin selvittämään, mistä muodostuu ylioppilaskirjoitusten kunnollinen eväs.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomakkeen linkkiä jaettiin Lukiolaisten liiton Instagramin Stories-osiossa 24 tunnin ajan ja linkkiä jaettiin myös tutkielman tekijän tuttaville. Kyselylomakkeelle kertyi vastauksia 96 kpl (N=96) ja analyysi toteutettiin hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että ylioppilaskirjoituksiin otetaan monipuolisesti erilaisia eväitä. Eväsvalintoja ohjaavia tekijöitä tunnistettiin kahdeksan: helppous, naposteltavuus, mieleisyys, täyttävyys, häiriöttömyys, tuttuus, ravitsevuus ja muut yksittäiset tekijät. Tulokset osoittivat, että eväille annetaan lukuisia rooleja: eväät toimivat energian antajana ja fyysisen suorituskyvyn ylläpitäjänä, lohtuna, voimana ja tsemppaajana, tauottajana sekä aterian ja oikean ruoan korvikkeena. Sekä eväsvalintoja ohjaavat tekijät että eväiden roolit ilmenivät monissa vastauksissa samanaikaisesti. Tulosten perusteella ylioppilaskirjoitusten kunnollisen evään muodostivat jokin leipätuote, hedelmä ja herkku sekä juomana vesi ja jokin toinen juotava. Vaikka eväiden sisällöt näyttäytyivät pitkälti välipalatyyppisinä, niillä nähtiin olevan aterian ja oikean ruoan korvaava rooli. Tutkimuksen pohjalta voi päätellä, että ajatukset ja käytännöt eväiden sisältöjen, ohjaavien tekijöiden ja roolien suhteen ovat joissain määrin kulttuurissa yhteisesti jaettuja ja omaksuttuja.
Lotta Nuutinen
”Epämukavassa koetilanteessa on vähän kivempi olla kun eväät ovat hyvät”
Eväsvalinnat ja eväiden rooli ylioppilaskirjoitusten kontekstissa