Taustaa
Se, millaista johtamista työpaikalla harjoitetaan on usein yhteydessä niin yksilöllisiin, kuin yhteisiinkin onnistumisiin sekä epäonnistumisiin. Johtaminen on tärkeässä osassa työelämää ja, sillä voi olla merkittävä rooli työntekijän sekä työyhteisön hyvinvoinnin kokemuksissa. Empaattinen johtaminen voi luoda mielekkään työympäristön sekä edistää työhyvinvointia, kun taas huono johtaminen voi johtaa tyytymättömyyteen työpaikalla, minkä lisäksi sillä voi myös olla kauaskantoisia vaikutuksia laajemminkin koko organisaatioon. Johtamisella on siis väliä.
Maisterintutkielmassani olin kiinnostunut tarkastelemaan johtamista työntekijöiden eli johdon alaisuudessa työskentelevien henkilöiden näkökulmasta. Tätä varten haastattelin terveydenhuollossa työskenteleviä milleniaaleja. Milleniaalit ovat mielestäni kiinnostava tutkimuskohde, sillä heidän usein koetaan omaavan aiemmista sukupolvista merkittävästi eroavat asenteet ja arvot koskien työtä. Tässä tutkimuksessa yhdistyivätkin kiinnostukseni tutkia johtamista sekä milleniaaleja, mikä toteutui tarkastelemalla milleniaalien kokemuksia johtamisesta työpaikalla.
Tutkimustehtävä ja tutkimuksen toteutus
Tutkimustehtävänä oli tarkastella milleniaalilääkäreiden kokemuksia johtamisesta, keskittyen erityisesti empaattiseen ja huonoon johtamiseen. Rajasin tutkimusjoukkoni ikäluokan (Y-sukupolvi eli milleniaalit) ja alan (lääkärit) perusteella. Tavoitteenani oli tarkastella milleniaalilääkäreiden kokemuksia johtamisesta selvittämällä sitä, minkälaisia asioita he yhdistävät empaattiseen johtamiseen sekä huonoon johtamiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa milleniaalilääkäriä. Tutkimusmenetelmänä toimi teemoittelun periaatteella toteutettu aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimustuloksena syntyivät kaksi pääteemaa, jotka tarkentuivat kukin neljään niitä selittävään alateemaan.
Tutkimustulokset ja johtopäätökset
Ensimmäisenä pääteemana oli empaattinen johtaminen mahdollistavana toimintana, ja sen alateemoja olivat välittäminen konkreettisena toimintana, psykologinen turvallisuus ja kuulluksi tuleminen, aito kohtaaminen ja potilastyö sekä työhyvinvointi ja hyvä johtaminen. Toinen pääteema oli huono johtaminen työpaikan veto- ja pitovoimaa heikentävänä toimintana, ja sen alateemoja olivat työhyvinvoinnin lasku, välinpitämättömyys ja empatian puute, johtamisen rooli työyhteisön ilmapiirissä sekä vanhoihin kaavoihin kangistuminen. Tulosten mukaan milleniaalilääkärit kokivat empaattisen johtamisen hyvänä johtamisen tapana, yhdistäen sen myönteisiin työelämän kokemuksiinsa. Huono johtaminen puolestaan koettiin milleniaalilääkäreiden keskuudessa pääasiassa työpaikkojen vetovoimaa sekä pitovoimaa heikentäväksi, minkä lisäksi huono johtaminen pääasiassa yhdistettiin kielteisiin työelämän kokemuksiin.
Tutkimustulokset osoittivat, että johtamisen tavalla oli merkitystä niin milleniaalilääkäreiden työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden, kuin heidän työssä viihtymisenkin kokemuksissa. Milleniaalilääkäreiden tarkastelu osoitti sen, että empaattinen johtaminen nähtiin mielekkäänä johtamisen tapana, mikä osaltaan myös lisäsi työpaikkaan sitoutumisen mahdollisuutta. Huono johtaminen kuitenkin koettiin epätoivottavana johtamisen tapana, mihin liitettiin muun muassa tyytymättömyyttä, lyhyempiä työsuhteita sekä edistyksen vastustamista.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että empaattinen johtaminen saa aikaan paremmin voivia työntekijöitä, huono johtamisen lisätessä vaihtuvuutta työpaikalla, etenkin milleniaalilääkäreiden keskuudessa. Tulokset antavat käsitystä milleniaalien suhtautumisesta ja asennoitumisesta työelämään myös terveydenhuoltoa laajemminkin. Jatkossa johtamisen tutkimusta olisikin hyvä laajentaa etenkin Suomessa, jotta saadaan enemmän tietoa johtamisesta sekä sen käytännön tason vaikutuksista ja yhteyksistä työelämän onnistumisiin sekä epäonnistumisiin.
Zainab Abdulkarim
Milleniaalilääkäreiden kokemuksia empaattisesta ja huonosta johtamisesta