Taustaa
Valalla olevien sukupuoliuskomuksiemme mukaan sukupuoli nähdään ruumiiseen sidottuna, eli muuttumattomana ja anatomisesti sekä biologisesti määriteltävänä. Sukupuoli nähdään ikään kuin ihmisen tehdasasetuksena ja tämän asetuksen varaan olemme pitkälti rakentaneet kulttuurisen ja sosiaalisen käsityksemme maailmasta. Sukupuoli- ja heteronormatiivisuus ovatkin niin läpitunkevia kulttuurissamme, ettemme välttämättä edes huomaa niitä. Viime vuosina sukupuolen moninaisuus on tullut yhteiskunnassamme näkyvämmäksi ja sallitummaksi aiheeksi. Silti sukupuolivähemmistöt joutuvat kuitenkin edelleen kohtaamaan ennakkoluuloja, jotka voivat näyttäytyä syrjintänä tai kiusaamisena, myös työelämässä. Suomessa sukupuolivähemmistöjen työelämäkokemuksia on tutkittu melko vähän, mutta olemassa olevassa tutkimuksessa on toistuvasti todettu se, miten voimakkaasti sukupuoli- ja heteronormatiivisuus on työelämässä läsnä, asettaen ihmiset heidän sukupuoli-identiteettinsä perusteella eriarvoiseen asemaan keskenään. Tutkielmani merkitys korostuu erityisesti työelämän monimuotoistumisen myötä, kun organisaatioiden tarve yhä aktiivisemmin huomioida erilaisia taustoja, kokemuksia ja identiteettejä lisääntyy. Työelämään saapuvat uudet sukupolvet tulevat myös vaatimaan sitä, että inklusiivisuuden teemat näkyvät organisaation toiminnassa konkreettisesti.
Tutkimustehtävä ja tutkimuksen toteutus
Tutkimustehtävänäni oli selvittää, miten sukupuoli- ja heteronormatiivisuus näyttäytyy suomalaisessa työelämässä ja minkälaisia vaikutuksia sillä on sukupuolivähemmistöjen työelämäkokemuksiin. Tarkastelin erikseen työnhakuun, työelämään sekä työelämän kehitystarpeisiin liittyviä kokemuksia. Tuotin tutkimusaineistoni työelämään fokusoituneiden narratiivisten haastattelujen kautta. Haastattelin tutkielmaani varten kuutta (N=6) sukupuolivähemmistöjen edustajaa, jotka olivat kiinnostuneita kertomaan työelämäkokemuksistaan. Analysoin haastatteluaineistoani narratiivista teemoittelevaa lähestymistapaa hyödyntäen. Narratiivisessa analyysissä syvennyin yksittäisiin kertomuksiin ja toin esiin subjektiivisia kokemuksia sekä niiden sosiaalisia vaikutuksia. Temaattisessa analyysissä puolestaan tunnistin ja analysoin kertomusten yhteisiä teemoja.
Tutkimustulokset ja johtopäätökset
Tutkimukseni tulokset loivat käsitystä siitä, miten sukupuoli- ja heteronormatiivisuus ja
siihen keskeisesti kytkeytyvä sukupuolittaminen tulevat työelämässä tuotetuiksi ja uusinnetuiksi usein hyvin rutiininomaisten ja arkisten toistojen kautta. Tuloksista nousi myös moninaiset vähemmistöstressin kokemukset, joita sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kokevat työelämän eri osa-alueilla, sekä työnhaussa että työelämässä itsessään. Tulokset mukailevat yleisesti ottaen aiempien tutkimusten tuloksia etenkin syrjivien ja normatiivisten rakenteiden osalta, mutta se sisälsi myös positiivisia kohdatuksi ja ymmärretyksi tulemisen kokemuksia. Aineistosta nousi esiin myös yritysten motiivit ja vastuu inklusiivisuuden teemoihin sitoutumiseen ja niiden toteuttamiseen. Sukupuolivähemmistöjen huomioimisen koettiin jäävän enimmikseen päälle liimatuksi, eikä inklusiivisuuden huomioiminen ulottunut konkreettisiin asioihin tai toimintaan riittävällä tasolla. Työelämän kehitystarpeista koulutus ja tietoisuuden lisääminen nousivat ensisijaisiksi kehityskohteiksi, joita työelämässä tulisi huomioida inklusiivisemman ja tasa-arvoisemman työelämän mahdollistamiseksi.
Jatkotutkimuksen kannalta kiehtovaa voisi olla tutkia enemmän muunsukupuolisten työelämäkokemuksia, sillä binäärisen sukupuolikokemuksen ulkopuolelle asettuminen näyttäytyi tämänkin tutkimuksen aineistossa vielä erityisen tuntemattomana ilmiönä työelämässä. Suhtautuminen sukupuolineutraaliin kieleen ja ihmisten ulkoiseen olemukseen on vielä hyvin vaikea vastaanottaa ja joutuukin näin ollen helposti kyseenalaistamisen ja huumorin kohteeksi tai jopa täysin sivuutetuksi. Huolimatta siitä, että sukupuolen moninaisuudesta on tullut näkyvämpää, käydään yhdenvertaisuudesta edelleen jatkuvaa kamppailua. Niin kauan kuin sukupuoli aiheuttaa eriarvoisuutta, sen vaikutukset on otettava huomioon kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla – myös työelämässä.
Noora Lehtonen
Uskallanko olla minä? Kertomuksia sukupuolivähemmistöjen työelämäkokemuksista