Tutkimuksen tarkoitus
Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää millä tavoin käänteistä oppimista hyödynnetään alakoulun matematiikan opetuksessa sekä kartoittaa käänteiseen oppimiseen liittyviä hyötyjä ja haasteita sekä opettajan että oppilaan näkökulmasta. Kiinnostukseni käänteistä oppimista kohtaan heräsi eräällä matematiikan kurssilla, jossa käsiteltiin peruskoulun oppilaiden suuria tasoeroja matematiikassa. Kurssilla tuotiin esille käänteinen oppiminen eräänä mahdollisuutena ja keinona pienentää oppilaiden välisiä tasoeroja, sillä käänteisessä oppimisessa oppilas saa edetä matematiikassa omaan tahtiin. Käänteinen oppiminen ei ole pelkästään opetuksen tapa, vaan se on oppilaskeskeinen oppimiskulttuuri, jossa tuetaan oppilaan autonomiaa ja itseohjautuvuuden taitojen kehittymistä. Oppilaille mahdollistetaan yksilöllinen oppimispolku ja omaan tahtiin oppiminen. Käänteisen oppimisen oppimiskulttuurissa kannustetaan tiimityöskentelyyn ja luokkatoverit nähdään oppimisen mahdollistajina. Käänteisen oppimisen luokkahuoneessa opettaja ei opeta luokan edessä koko luokalle yhteisesti, vaan toimii oppimisen tukijana auttaen oppilaita yksilöllisesti heidän tarvitessaan apua.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimukseen haastateltiin yhtä käänteistä oppimista opetuksessaan hyödyntänyttä luokanopettajaa sekä yhtä hänen entisistä oppilaistaan. Opettaja oli hyödyntänyt käänteistä oppimista opetuksessaan viisi vuotta, oppilas oli ollut käänteistä oppimista hyödyntävässä opetuksessa kolme vuotta kolmen eri opettajan johdolla. Haastatteluhetkellä luokanopettaja ei toiminut alakoulun opettajana ja oppilas kävi yhdeksättä luokkaa. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Keskeisimmät tutkimustulokset
Tutkimassani luokassa keskeisiä käytäntöjä käänteisen oppimisen hyödyntämisessä matematiikan opetuksessa oli ns. viikkourakkamalli, jossa oppilaat saivat viikon alussa listan koko viikon tehtävistä, joita sitten tekivät omaan tahtiin valitsemassaan järjestyksessä viikon aikana. Viikkourakkamalli oli käytössä kaikissa aineissa, mutta pelkästään matematiikassa oli käytössä myös sähköinen pelillinen runko, jossa oppilaat keräsivät pisteitä tekemällä matematiikan tehtäviä. Tässä tutkimuksessa käänteisen oppimisen hyödyiksi sekä opettajan että oppilaan näkökulmasta nousivat muun muassa oppilaan hyvinvointi ja kouluviihtyvyys, tulevaisuuden opiskelutaitojen kehittyminen, yhteisöllinen oppiminen, oppimisen tavoitteiden selkeys ja oppilaiden motivaation kasvaminen. Haasteina opettajan näkökulmasta olivat työrauhan ylläpitäminen ja huoli oppilaiden aktiivisuudesta avun pyytämisessä. Oppilaan näkökulmasta käänteisen oppimisen haasteita olivat opintojen aikatauluttamisen ja viikoittaisen tehtävälistan kohtaamisen aiheuttama stressi. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että tutkimuskohteena olevassa luokassa käänteisessä oppimisessa nähtiin enemmän hyötyjä kuin haasteita, vaikka oppilaan haastattelussa tuli ilmi myös, että osa oppilaista oli kokenut käänteisen oppimisen tuoman vastuun raskaana.
Sinituulia Klemetti
Koulumotivaatiota kasvattamassa – Tapaustutkimus käänteisen oppimisen hyödyistä ja haasteita alakoulun matematiikan opetuksessa