Pro gradu -tutkielmassani yhdistyi käytännön tekeminen ja tekemisen tutkiminen. Toteutin tutkimuksen autoetnografisena työnä, jossa tutkin subjektiivista kokemusta omasta suunnitteluprosessistani. Tutkimuksen tutkimustehtäväksi määrittyi; mikä on inspiraation lähteiden ja ideointimenetelmän merkitys omakohtaisessa katazome-tekstiilin suunnitteluprosessissa.
Katazome-tekstiilin suunnittelu
Keskityin tutkimuksessani katazome-tekstiilin valmistuksessa tarvittavan sabluunan suunnitteluun. Katazome on perinteinen japanilainen kankaanvärjäystekniikka, jota on käytetty erityisesti puuvillaisten kesäkimonoiden värjäämiseen. Estovärjäystekniikan erikoisuuksia ovat katakami-paperista valmistettava sabluuna, sekä riisijauhoista valmistettava estopasta nori. Suunnitteluni inspiraation lähteinä toimivat valokuvat omasta kotiarjesta ja ideointimenetelmänä sovellettu versio Osbornin kysymyslistasta. Kysymyslistoilla pyritään vaihtamaan ideoinnin näkökulmaa ja löytämään mahdollisimman paljon aivan uudenlaisia ideoita. Tässä tutkimuksessa ideointia pyrittiin jatkamaan käyttämällä kysymyslistan kysymyksiä suunnittelua ohjaavina kehotuksina. Keräsin tutkimusaineiston päiväkirjamenetelmällä. Tallensin koko prosessin kuvin ja päiväkirjamerkinnöin blogialustalle, joka toimi tutkimusaineistoni alustana. Suunnitteluprosessia tutkiessani pyrin tekemään näkymätöntä näkyväksi ja samalla kehittämään itseäni opettajana.
Arki inspiraation lähteenä
Perinteisestä suunnitteluprosessista kenties poiketen tutkimukseen valitut kuvat eivät ole taidekuvia tai varsinaisesti inspiraatiokuviksi määriteltävissä olevia kuvia. Vaikka kaikki valitsemani kuvat eivät toimineet yhtä hyvin inspiraation lähteenä, jokaisesta kuvasta kuitenkin syntyi ideoita ja enemmistö kuvista toimi hyvin ideoinnin lähtökohtana. Lopullisen suunnitelman kuvioaiheet ovat myös jäljitettävissä alkuperäisiin inspiraatiokuviin.
Ideointivaiheessa luonnostelin inspiraatiokuvista poimittuja muotoja raakaideoiksi ja sovitin niitä suunnitelmaan sopivaksi. Aineistoa analysoidessani tunnistin neljä tapaa, joilla olin soveltanut inspiraation lähteitä; toisinto ja pelkistys sekä assosiaatio ja variaatio. Havainto noudattaa myös aikaisempien tutkimuksien tuloksia.
Kysymyslista ideoinnin tukena
Ideointimenetelmä tuki ideointiprosessia, sillä sen käytön jälkeen raakaideoita syntyi vielä saman verran lisää tai jopa enemmän. Vaikka ideointimenetelmän kehotus on saattanut aluksi tuntua huonosti sopivalta, on se kuitenkin aina vienyt suunnittelua eteenpäin ja synnyttänyt uusia ideoita. Ideointimenetelmän toimiessa hyvin luonnostelusta tuli myös nopeatempoisempaa ja vuoropuhelumaisempaa. Ideointimenetelmän käytön jälkeen syntyneitä ideoita on myös nähtävissä lopullisessa suunnitelmassa.
Laaja tunnekirjo
Tunteet olivat vahvasti läsnä koko suunnitteluprosessin ajan. Päiväkirjassa kuvasin kokemuksia ideointi- ja suunnittelutuokioista tunteiden kautta. Suunnitteluprosessin aikana tunnereaktiot nivoutuivat osaksi käsillä olevaa toimintaa; valintaa, ideointia, luonnostelua ja suunnittelua, joko kannustaen toimimaan tai lamaannuttaen pohtimaan. Käsityö- ja suunnitteluprosesseissa koettava laaja tunnekirjo on tunnistettu tosiasia, jota on pyritty selittämään kehon, materiaalin ja psyykeen yhteistyöllä prosessissa. Tunteet ovat luonnollinen ja oleellinen osa aistinvaraisessa prosessissa, jossa keho ja mieli toimivat yhteistyössä.
Johtopäätökset
Tunnistettavia ja helposti luonnosteltavia pintoja ja muotoja sisältävät kuvat näyttäisivät sopivan varsinkin kokemattomalle suunnittelijalle paremmin tekstiilipinnan ideakuviksi. Tästä syystä suunnittelua vasta harjoitellessa inspiraation lähteen ja suunnittelutehtävän suhteeseen tulee mielestäni kiinnittää huomiota.
Vaikka ideointimenetelmän merkitys painottuu ideointivaiheeseen, on sillä vaikutusta koko suunnitteluprosessiin ideoiden kehittelyn työkaluna. Ideointimenetelmä kannattelee suunnittelua, synnyttämällä uusia ideoita ja helpottamalla niiden jatkokehittelyä, sopien siten hyvin myös tekstiilin pinnansuunnittelun työkaluksi.
Heidi Mattila
Katazomea kotona
Arjen kuvat japanilaisen sabluunavärjäyksen inspiraation lähteenä