Tutkimuksen taustaa
Sosiaalinen media kulkee nykyään lähes jokaisella mukana, mutta kuinka paljon sen vaikutuksista lopulta tiedämme? Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella yhteyksiä sosiodigitaalisen osallistumisen, itsetunnon sekä Fear of Missing Out:n välillä. Yhä useammat uskovat, että sosiaalisella medialla on vaikutuksia identiteetin kehitykseen sekä itsetuntoon ja varmasti moni on kokenut edes jonkin asteista FoMO:a, eli pelkoa siitä, että jää jostain merkityksellisestä paitsi, jossain kohtaa elämässään – vaikkapa sairastuessa juuri silloin, kun oli jotain hauskaa sovittuna. Tutkimus on mielestäni tärkeä, sillä sosiaalisen median haitoista puhutaan paljon, mutta tutkittua tietoa on vielä melko rajallisesti saatavilla ja tutkimustulokset ovat keskenään hyvin ristiriitaisia.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella korrelaatioihin perustuvan verkostoanalyysin keinoin, millaisia yhteyksiä löytyy sosiodigitaalisen osallistumisen, itsetunnon ja FoMO:n väliltä. Lisäksi tavoitteena oli aiemman tutkimustiedon valossa löytää eroavaisuuksia tyttöjen ja poikien verkostoissa. Verkostoja luotiin yhteensä kolme, tyttöjen ja poikien verkostot erikseen tutkittuina sekä tytöt ja pojat yhdessä. Aineisto kerättiin vuonna 2019 lukion 3. luokan opiskelijoilta kyselylomakkeella ja aineisto analysoitiin Jasp-ohjelmiston verkostoanalyysi-menetelmällä. Vastaajia lopullisessa tutkimuksessa oli 751.
Tulokset ja johtopäätökset
Sosiodigitaalinen osallistuminen ja FoMO olivat kaikissa verkostoissa yhteydessä keskenään. Sosiodigitaalisen osallistumisen ja itsetunnon väliltä löydettiin yhteys ainoastaan poikien verkostosta sekä verkostosta, jossa tyttöjä ja poikia tutkittiin yhdessä. Tyttöjen sosiaalisen median käyttö ei siis tämän tutkimuksen valossa vaikuttanut suoraan itsetuntoon, eikä itsetunto sosiaalisen median käyttöön. Vahvimmat yhteydet löytyivät samaa ulottuvuutta mittaavien muuttujien väliltä. Tulokseni antavat hieman lisää tietoa siihen, millaisia vaikutuksia sosiaalisella medialla voi olla nuorten itsetuntoon, mutta samalla tutkimus avasi uusia kysymyksiä aihetta koskien. Mielenkiintoista olisi tutkia erityisesti tiettyjen sosiaalisen median palveluiden vaikutusta nuorten itsetuntoon. Lisäksi olisi kiinnostavaa tietää, millainen sisältö mahdollisesti laukaisee nuorissa FoMO -tunteen ja miten siitä voisi päästä irti. Kaiken kaikkiaan koen sosiaalisen median tutkimuksen tärkeänä, sillä yhä useammat ja yhä nuoremmat henkilöt käyttävät sitä. Lisäksi kaikkia sosiaalisen median käytön hyötyjä ja haittoja ei edes vielä tunnisteta.
Sanja Kalliojärvi
Nuorten sosiodigitaalinen osallistuminen, itsetunto ja Fear of Missing Out verkostoanalyyttisessä tarkastelussa