TAUSTAA
Osallisuus on ollut viime vuosina pinnalla ja uusin opetussuunnitelmakin velvoittaa osallisuuteen. Osallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta osallistua, vaikuttaa sekä saada omat näkemykset ja mielipiteet kuuluviin. Osallisuus on mainittu myös lainsäädännössä ja jokaisen tulisikin saada osallistua itseä koskevien asioiden päättämiseen. Koulutuksen tavoitteena nähdään se, että oppilaista kasvaa aktiivisia kansalaisia, jotka sitoutuvat demokraattisen yhteiskunnan jäseniksi. Koulussa oppilaiden osallisuuden ja äänen kuuluvuuden on todettu tapahtuvan enemmän informaaleilla kentillä kuin varsinaisesti oppimiseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa. Osallisuutta on tutkittu paljon, mutta enemmän varhaiskasvatusikäisten tai vanhempien oppilaiden osalta.
TUTKIMUKSEN TOTEUTUS
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää alkuopetusikäisten ajatuksia osallisuudesta eli millaista osallisuutta heidän luokassaan ja koulussaan esiintyy, vai esiintyykö. Tutkielman toisena tehtävänä oli tarkastella sitä, miten oppilaat haluaisivat lisätä osallisuutta ja, mitä he ylipäätään ajattelevat osallisuudesta ja vaikuttamisesta. Tämä tutkielma on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkielman aineisto on tuotettu havainnoimalla erään 2. luokan arkea neljän päivän ajan ja haastattelemalla 10 oppilasta kaksi kertaa. Havainnoin oppitunteja, välitunteja, ruokailuja sekä yhtä retkipäivää. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Tutkielman tulokset osoittavat, että käsitteenä osallisuus on 8-vuotiaille lapsille vieras, mutta osallisuutta esiintyy kuitenkin jonkin verran. Oppilaiden on mahdollista esittää mielipiteitään ja he kokevat, että niitä arvostetaan. Luokkahuoneessa oppilaiden osallisuus kohdistuu esimerkiksi oman pulpetin järjestykseen, käsityön suunnitteluun sekä välillä omavalintaisen läksytehtävän valintaan. Välitunneilla heillä on mahdollisuus leikkiä valitsemansa kaverin kanssa heidän valitsemaansa leikkiä, mutta välituntialue, välitunnin kesto, säännöt sekä käytettävissä olevat välineet rajoittavat osallisuutta. Ruokailussa he saavat valita kenen vieressä istuvat, mutta opettajat valvovat ruuan ottamista ja sitä, että ruokailu onnistuu kaverin vieressä. Retkellä oppilaiden osallisuus on melko rajattua parinvalinnasta lähtien, mutta julkisilla kulkiessa oppilaat saavat valita vieruskaverin.
Oppilaat haluaisivat vaikuttaa enemmän oppitunteihin, kuten oppituntien järjestykseen tai omavalintaisiin läksyihin, välituntialueeseen ja välituntien kestoon sekä ruokailuun. Oppilaat toivoisivat kouluun toiveruokaviikkoa, jonka suunnitteluun voisivat osallistua kaikki koulun oppilaat. Osallisuuden toteutumisessa oppilaat näkevät tärkeänä asiana sen, että opettajat kuuntelisivat oppilaita enemmän ja ottaisivat lasten ideat ja ajatukset tosissaan. He myös toivovat, etteivät opettajat tyrmäisi oppilaiden ideoita niin pian, vaan suostuisivat kokeilemaan ja kehittämään niitä yhdessä oppilaiden kanssa. Suuri osa haastatelluista oppilaista kokee asioiden päättämisen tärkeänä ja hyvää mieltä tuottavana asiana. Yksi haasteltava näki parempana ja selkeämpänä vaihtoehtona sen, että opettajat tekevät päätökset.
Tämä tutkielma osoitti, että pienilläkin oppilailla on halua osallistua ja vaikuttaa. He haluaisivat harjoitella vaikuttamista ja päätöksentekoa ja toivovat siihen mahdollisuutta sekä aikuisten tukea. Oppilaat kokevat erilaiset vaikuttamismahdollisuudet merkittävinä asioina.
Melissa Naukkarinen
”Opettajat yleensä päättää kaikki asiat siellä melkein, koska ne on niinku meijän pomoja.” Osallisuus alkuopetusluokan oppilaiden näkökulmasta.