Ruoka on vahva osa ihmisten elinympäristöä, yhteiskuntaa sekä elämäämme kulttuuria sekä näiden muokkaamia merkityksiä siitä, mikä luokitellaan ruoaksi ja millaisia merkityksiä se saa. Ruoka ja sen merkitykset ovat sosiaalisesti ja kulttuurisesti muovattuja ja jaettuja, ruokakulttuuriin kuuluvia, ja aikaisempaa tutkimusta koskien ruoan saamista merkityksistä löytyy melko paljon. Jaettujen merkitysten lisäksi, ruoka on myös hyvin henkilökohtaisen ja intiimi asia, johon ei yleensä kaivata ulkopuolisen puuttumista. Lisäksi elämme yhteiskunnassa, jota värittää yksilöllisyyttä ihannoiva kulttuuri. Tässä tutkimuksessa haluttiin tutkia nimenomaan ruoan merkityksiä raskaana ollessa, sillä puuttuminen yksilön ruokaan ja ruokailuun saa aina henkilökohtaisen merkityksen. Neuvoja jaetaan neuvoloista ja lähipiiristä helposti, mikä voi asettaa raskaana oleville sosiaalisia paineita toimia tietyllä tavalla; raskaana oleva voi kokea haastavaksi sovittaa oman individualisminsa ulkopuolelta tuleviin ohjeisiin koskien ihanteellista ruokavaliota odotuksen aikana. Tämän seurauksena voi syntyä jännitteitä, kun raskaana oleva yrittää yhteensovittaa oman valinnanvapautensa ja sosiaaliset rakenteet ruokavalintoja tehdessään. Jännitteitä voi syntyä myös, kun omat tavoittelemat ihanteet eivät toteudu todellisuudessa.
Muun muassa näiden edellä mainittujen tekijöiden vuoksi, raskaana olevat olivat mielenkiintoinen tutkimuskohde. Lisäksi aikaisempaa tutkimusta koskien ruoan saamista merkityksistä raskauden aikana ei juurikaan ole. Tässä tutkimuksessa pyrittiin siis selvittämään ruoan saamia merkityksiä raskauden aikana. Tutkimusaihe nähtiin tärkeänä, sillä se koskettaa monia ihmisiä, kertoo jotain elämästämme ruokakulttuurista sekä arjen toiminnasta ja täyttää tutkimusaukkoa.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnettiin kerronnallisuuden lähestymistapaa. Tutkimusaineisto kerättiin Helsingin yliopiston e-lomakkeella raskaana olevilta ja vuoden sisään raskaana olleilta henkilöiltä. Kirjoituskutsua jaettiin Facebookin Vauva-ryhmissä sekä tutkijan läheisten keskuudessa. Lopulliseksi aineistoksi muodostui 27 kertomuksesta, joiden kirjoittajien iät vaihtelivat 19–42 vuoden välillä. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla hyödyntäen erityisesti Mäkelän (2002) vastinpari käsitteellistystä.
Tutkimustuloksia ja johtopäätöksiä
Tutkimuksen tuloksena muodostui seitsemän päämerkitysluokkaa kuvaamaan ruoan saamia merkityksiä raskaana ollessa: (1) ruoka kurinalaisuutena, (2) ruoka riskinä ja uhkana, (3) ruoka ravintona, (4) ruoka identiteettinä ja ideologioina, (5) ruoka tunteiden ja tuntemusten synnyttäjänä, (6) ruoka sosiaalisina suhteina sekä (7) ruoka terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä. Lisäksi pääluokat jakautuivat vielä 17 ylämerkitysluokkaan, jotka kuvasivat tarkemmin ruoan saamia merkityksiä. Erityisesti raskauden aikaisilla ruokavaliosuosituksilla ja -rajoituksilla näytti olevan vaikutusta siihen, millaisia merkityksiä ruoka sai. Samalla ruokasuositukset ja -rajoitukset näyttäytyivät jaettuina normeina, joita oli tapana edes jollakin tavalla noudattaa, sillä niiden katsottiin mahdollistavan mahdollisimman terveellisen kehityksen sikiölle. Mäkelän (2002) vastinparien ääripäistä erityisesti terveellisyys ja vaarallisuus korostuivat kertomuksissa. Tutkimuksen perusteella terveydenhuollon ja odottajan läheisten tarjoama tuki olisikin tärkeää, jotta raskaana oleva ei jäisi yksin kohdattujen jännitteiden vuoksi, vaan pystyisi paremmin nauttimaan ruoan sosiaalisesta puolesta kohdussa kasvava lapsen lisäksi. Tulevaisuudessa raskaana olevan läheisten roolien tutkiminen odotusaikana voisi olla hedelmällinen tutkimusalue tuottamaan lisää tietoa siitä, kuinka perheitä voitaisiin tukea paremmin uusissa elämänvaiheissa.
Silja Laukkanen
”Orjallisella noudattamisella vältin kaikki syyllisyyden tunteet – –.” Tutkimus ruoan saamista merkityksistä raskaana ollessa