Motivaatio on tärkeä osa ihmisen toimintaa ja sen ylläpitämistä. Motivaatio liittyy siihen mitä ihminen päättää tehdä ja kuinka hyvin hän jaksaa toimintaan keskittyä. Tutkielmassani motivaation perustana käytin odotusarvoteoriaa, jonka mukaan suorituksiin liittyviin valintoihin vaikuttavat eniten oppilaan odotukset omasta kyvykkyydestä ja tehtävän haastavuudesta sekä oppilaan arvostus tehtävää kohtaan. Tehtävää kohtaan liittyvä arvostus voidaan jakaa neljään eri ulottuvuuteen; kiinnostusarvoon, hyötyarvoon, tärkeysarvoon ja kuluihin. Motivaation ja matematiikan osaamisen välille on löydetty yhteys aiemmissa tutkimustuloksissa. Matematiikan osaaminen on tärkeää niin arki- kuin työelämänkin kannalta. Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen heikentymisestä on kuitenkin kirjoitettu huolestuneita kirjoituksia mediassa viime vuosina. Vaikka matematiikan osaaminen ei ole heikentynyt lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna, voidaan sen sanoa heikentyneen suomalaisnuorilla 2000-luvun alusta tähän päivään. Maisterintutkielmassani päätin tutkia, millaista on suomalaisnuorten motivaatio matematiikassa, matematiikan osaaminen sekä millaisia yhteyksiä näiden välillä on. Matematiikkamotivaation sekä matematiikan osaamisen osalta selvitin myös, millaisia eroja sukupuolten välillä on.
Maisterintutkielmassani tutkin kolmas- ja neljäsluokkalaisten oppilaiden motivaatiota sekä matematiikan osaamista määrällisin tutkimusmenetelmin. Aineiston mittarit muodostuivat motivaatiokyselystä sekä kolmesta matematiikan osaamista mittaavasta osa-alueesta (laskusujuvuus, sanalliset tehtävät ja looginen päättely). Analysoin aineistoa SPSS-ohjelmistolla ja analyysimenetelmiä käytin kuvailevia tunnuslukuja, korrelaatiota sekä varianssianalyysia.
Tulosten mukaan motivaatio oli melko korkeaa sekä kolmas- että neljäsluokkalaisilla. Motivaatiossa sukupuolten välisiä eroja oli sekä kolmas- että neljäsluokkalaisilla minäkuvassa omasta kyvykkyydestä sekä neljäsluokkalaisilla kiinnostusarvossa. Matematiikan osaamisen osalta poikien osaaminen oli tyttöjen osaamista korkeampaa sekä laskusujuvuudessa että sanallisissa tehtävissä. Loogisen päättelyn osalta tulos oli päinvastainen tyttöjen osaamisen ollen poikien osaamista korkeampaa. Motivaation ja matematiikan osaamisen välillä oli yhteyttä sekä kulujen että minäkuvan omasta kyvykkyydestä osalta. Etenkin minäkuvan ja matematiikan osaamisen välinen yhteys oli havaittavissa sekä korrelaation että varianssianalyysin osalta.
Jatkotutkimusaiheina olisi mielenkiintoista selvittää mitkä ovat kaikista tehokkaimpia keinoja minäkuvan vahvistamiseen matematiikassa etenkin tyttöjen osalta. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää, onko kouluarjessa vielä joitain sellaisia toimintatapoja, jotka vaikuttavat tyttöjen ja poikien erilaisen minäkuvan muodostumiseen matematiikassa. Pitkittäistutkimuksena voisi myös selvittää, muuttuuko matematiikkaan liittyvä motivaatio ja sen yhteys matematiikan osaamiseen perusopetuksen aikana oppilaiden kasvaessa vanhemmiksi.
Ida Horttanainen
Odotusarvoteorian motivaatioulottuvuuksien ja matematiikan osaamisen yhteys alakouluikäisillä