Kuukausi: elokuu 2023

Jokainen alansa ammattilainen tarvitsee oman ammattitaitonsa päivitystä ja ylläpitävää koulutusta. Luokanopettajan koulutus antaa valmistuville opettajille tarvittavat taidot ja perusosaamisen, mutta oman ammattitaidon kehittäminen jatkuu koulutuksen jälkeenkin. Luokanopettajien työhön liitetään usein elinikäisen oppimisen termi. Elinikäinen oppiminen tapahtuu koko elämän ajan eikä taitojen omaksuminen pääty koulutuksen päättymiseen. Oman ammattitaidon kehittämistä voidaan tukea täydennyskoulutuksen avulla. Luokanopettajien täydennyskoulutus on aihe, josta on paljon eriäviä mielipiteitä. Kritiikkiä on esitetty mm. täydennyskoulutuksen huonosta järjestämisestä, pirstaloituneesta kokonaisuudesta sekä siitä, että se ei tue peruskoulutuksessa saatujen tietojen ja taitojen kehittymistä. Luokanopettajan työ on hyvin monipuolista ja täydennyskoulutuksen tulisikin vastata opettajien toiveisiin ja tarpeisiin oman työnsä kehittämisestä.

Tutkimuksen toteutus

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien toiveita ja tarpeita täydennyskoulutukselle. Tarkastelun kohteena on luokanopettajien täydennyskoulutuksessa mahdollisesti tapahtunut muutos. Vertasin tuloksia vuonna 1997 tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin luokanopettajien ajatuksia täydennyskoulutuksen tarpeesta juuri sillä hetkellä. Tutkimus on kvalitatiivinen ja saatua aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, jossa oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Tutkimukseen osallistui 69 luokanopettajaa eri puolilta Uudenmaan aluetta.

Tulokset

Tulokset kertovat, että kahdenkymmenenviiden vuoden aikana luokanopettajien toiveet ja tarpeet täydennyskoulutuksen suhteen ovat sekä osittain pysyneet samana että muuttaneet muotoaan. Tulosten mukaan luokanopettajat kokevat vuonna 2023 tarvitsevansa täydennyskoulutusta eniten digitaidoista, eriyttämisestä ja erityisopetuksesta sekä työhyvinvoinnista ja stressinhallinnasta. Näistä teemoista asemansa luokanopettajien täydennyskoulutustoiveissa ovat säilyttäneet digitaidot ja erityisopetus. Kun tuloksia vertaa vuonna 1997 tehtyyn tutkimukseen voidaan todeta työhyvinvoinnin ja stressinhallinnan nousseen selvästi entistä enemmän esiin, kun luokanopettajilta kysyttiin heidän kokemastaan tarpeesta täydennyskoulutukselle.

Tutkimuksen perusteella voidaan kertoa luokanopettajien toiveita täydennyskoulutuksen aiheista. Täydennyskoulutuksen tulisikin vastata opettajien toiveisiin, sillä he ovat paras joukko vastaamaan oman ammattitaitonsa kehittämiseen liittyviin kysymyksiin ja toiveisiin.

 

Vilma Eurén

Yksilöllisen potentiaalin tunnistaminen ja kehittäminen on keskeinen osa opettajan työtä, sillä jokainen lapsi ansaitsee mahdollisuuden kehittää omia kykyjään parhaalla mahdollisella tavalla. Akateemisesti lahjakkaat lapset ovat ryhmä, jonka on havaittu hyötyvän ylöspäin eriyttävästä opetuksesta. Tämän vuoksi päätin tutkia, millaisia tieteelliseen näyttöön perustuvia menetelmiä on olemassa näiden lasten tukemiseksi.

Akateeminen lahjakkuus on monimuotoinen ilmiö, joka koostuu erilaisista yksilön kyvyistä ja taidoista. Lahjakkuuden määrittelyssä korostuvat osatekijät muodostavat perustan myös potentiaalin tunnistamiselle, tuentarpeen arvioinnille ja tukitoimille. On tärkeää ymmärtää, kuinka lahjakkuuspotentiaalia voitaisiin paremmin tunnistaa koulussa ja millaisia tukitoimenpiteitä sen kehittäminen vaatii. Tutkimuksessani löysin menetelmiä, jotka auttavat lahjakkaita lapsia kehittämään potentiaaliaan ja jotka voidaan sujuvasti sovittaa suomalaisen koulun rakenteisiin. Tutkimuksen lähtökohtana oli erityispedagogisen asiantuntijuuden rooli ja sen mahdollisuudet vaikuttaa suomalaisen lahjakkuuden kehittämiseen.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimus suoritettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistohakuja tehtiin useilla eri tietokannoilla. Tutkimuksessa käytettiin vertaisarvioituja interventiotutkimuksia vuosilta 2000-2023. Tutkimukset käsittelivät peruskouluikäisiä oppilaita ja tarjosivat numeerista tietoa interventioiden vaikutuksista akateemisen lahjakkuuden tukemisessa. Kaikkiaan neljätoista tutkimusta täytti määritellyt hakukriteerit, ja niistä kymmenen läpäisi laadunarviointiprosessin (EPHPP)

Tuloksia

Tutkimuksessa selvisi, että monipuolisesti kohdennettavat rikastavat interventiot voivat olla tehokkaita akateemisen lahjakkuuden tukemisessa. Interventiot vaikuttivat positiivisesti oppilaiden akateemisiin saavutuksiin, ajattelun taitoihin sekä sosioemotionaalisiin tekijöihin, kuten motivaatioon ja asenteisiin. Tutkimuksen tulokset vahvistivat aikaisempaa näyttöä rikastamisinterventioiden monipuolisista hyödyistä lahjakkuuspotentiaalin kehittämisessä.

Lahjakkaiden lasten tukeminen on tärkeää, koska se mahdollistaa heidän potentiaalinsa täysimääräisen hyödyntämisen. Kun lapset saavat tarvitsemansa tuen, he pystyvät kehittymään ja oppimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä ei ainoastaan hyödytä yksilöitä itseään, vaan koko yhteiskuntaa, sillä lahjakkuuden tukeminen on myös avain innovaatioihin ja kehitykseen.

Tutkimukseni tulokset tarjoavat tietoa koulutuksen järjestäjille, opettajille ja vanhemmille. Ne auttavat suunnittelemaan ja toteuttamaan tehokkaampia tukitoimia. Tulokset voivat auttaa opettajia ymmärtämään kuinka he voivat paremmin tunnistaa lahjakkaita oppilaita ja miten opetusta voidaan monipuolisesti eriyttää vastaamaan oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Lahjakkuuden tukeminen ei ole ”yhden koon sopii kaikille” -ratkaisu. Jokainen lapsi on yksilö ja vaatii yksilöllisen lähestymistavan. Toivon, että tämä tutkimus rohkaisee opettajia, vanhempia ja päättäjiä tukemaan lahjakkaita lapsia monipuolisesti ja auttaa heitä löytämään siihen sopivia työkaluja.

Saarikoski Juha Mikael
”Akateeminen lahjakkuus — Näyttöön perustuva tuki”