Tämä blogiteksti esittelee artikkeligradun kirjoitusprosessia osana kansainvälistä tutkimushanketta. Mahdollisuus päästä mukaan hanketyöhön ja olla osa kansainvälistä tutkimusryhmää on ollut samaan aikaan sekä äärimmäisen opettavainen että haastava kokemus. Toisaalta se on ollut myös ainutlaatuinen tilaisuus päästä näkemään aitoa tutkimustyötä ja kehittämään omaa englannin kielen taitoa kulttuurien välisessä kontekstissa. Koska tutkimukseni lopputuotos on tieteelliseen lehteen tarjottava artikkeli, on tutkimuksen tulokset pidettävä salassa, kunnes artikkeli julkaistaan. Tästä syystä keskityn tässä blogitekstissä kuvaamaan omaa oppimistani ja artikkelin kirjoittamisen prosessia osana tutkimushanketta.
Työ on toteutettu CocoEd nimisessä tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää hybridiopetusta osana ghanalaisen opettajankoulutuksen kehittämistä. Hankkeessa ovat mukana Helsingin Yliopisto, Åbo Akademi sekä Cape Coastin Yliopisto Ghanasta. Tarkennuksena todettakoon, että oma roolini hankkeessa oli sekä tutkimusavustajana työskentely että oman tutkimuksen toteuttaminen ja artikkeligradun kirjoittaminen. Sain hyvin vapaat kädet tutkimukseni suunnitteluun ja toteutukseen, toki hankkeen tavoitteiden raameissa mutta oman kiinnostukseni mukaan. Valitsin itse oman työni aiheen, aineistonkeruun menetelmän sekä tutkimuksen toteutustavan, saaden tukea ja ehdotuksia hanketiimiltä. Artikkeligradun rakenne eroaa perinteisestä tutkielmasta hieman, sillä sen lopputuotoksena on tarkoitus kirjoittaa tieteellisen artikkelin käsikirjoitus. Käsikirjoituksen hiominen ja viimeistely lopulliseksi tieteelliseen lehteen tarjottavaksi artikkeliksi tehtiin yhteistyössä koko hanketiimin kesken. Tämän lisäksi artikkeligradusta kirjoitetaan tutkimusprosessia kuvaava yhteenveto-osio, joka muistuttaa rakenteeltaan hyvin pitkälti perinteistä gradupohjaa. Lopullinen palautettava gradu on näin ollen sekä artikkelin käsikirjoitus että yhteenveto-osio. Ajattelen, että tämä projekti oli minulle sopiva ja mielekäs tapa tehdä opinnäytetyö. Se myös kiteytti aiemmin opittua ja toi konkretiaa tutkimuksen teon käytänteisiin. Tutkimusavustajan työ puolestaan koostui erilaisten hankkeen käytännönasioiden hoitamisesta; kokousten koolle kutsumisesta, kokouksista, pöytäkirjoista, yhteyden pidosta Gintl-verkostoon (hankkeen rahoittaja), sekä vaihtelevista tehtävistä liittyen hankkeen aineistonkeruuseen, tutkimuslupiin yms.
Kuten otsikko jo paljastaakin, on tutkimukseni aiheena etäopetuksen ja -oppimisen tarkastelu ghanalaisten kotitalousopettajaksi opiskelevien näkökulmasta. Tutkimukseni aineisto on kerätty etänä, hyödyntäen WhatsAppia haastattelun välineenä. Haastattelut toteutettiin sovittuna ajankohtana ja keskustellen reaaliaikaisesti kirjoitettujen viestien välityksellä. Lopullinen aineisto koostui yhdeksästä keskusteluketjusta.
Myös hanketiimin kokoukset toteutettiin täysin etänä, mikä toi esiin niin etätyöskentelyn hyödyt kuin haasteetkin. Vaikka sekä haastatteluissa että hanketiimin kokouksissa törmättiin toisinaan konkreettisiin verkko-ongelmiin ja huonoihin yhteyksiin, olivat hyödyt etämahdollisuuksista lopulta paljon suuremmat. WhatsApp aineistonkeruu menetelmänä oli äärimmäisen mielenkiintoinen ja tuotti laadukkaan aineiston. Itse menetelmästä heräsi niin monta uuttaa tutkimusideaa, että toivon tulevaisuudessa vielä pääseväni työskentelemään aiheen parissa.
Sukellus ghanalaiseen koulutusjärjestelmään ja kulttuurin, sekä kansainväliseen yhteistyöhön, on tarjonnut mahdollisuuden tarkastella omaa roolia, ennakko oletuksia ja vastuuta tutkijana. Olen saanut koko prosessin ajan apua, tukea ja kannustusta sekä ohjaajaltani että tutkimusryhmältä. Jos olen aiemmin ajatellut tutkimuksen tekemisen yksinäisenä puurtamisena, ovat ajatukset tämän kokemuksen jälkeen hyvin erilaiset. Prosessiin on toki mahtunut myös haastavia hetkiä, jännitystä ja epätoivon tunnetta. Oman työn esittäminen kokeneille tutkijoille on jännittävää ja palautteen, sekä kehitysehdotusten saaminen on tuntunut toisinaan musertavalta. Prosessin tässä vaiheessa on päällimmäisenä tunteena kuitenkin kiitollisuus ja ymmärrys siitä, miten tutkimusryhmän palaute on pyrkinyt edistämään oppimistani ja kehittämään työtäni eteenpäin.
Tulevaisuuden etäopetuksen kehittäminen – Ghanalaisten opettajaksi opiskelevien näkemyksiä̈ etäopetuksesta ja -oppimisesta
Jenni Topp