Tutkimuksen tausta
Talouskasvatus on pitkään nojannut säästäväisyyden ja kulutuksesta pidättäytymisen konkreettiseen harjoitteluun. Ympäröivä yhteiskunta ja maailma ei kuitenkaan ole enää yhtä mustavalkoinen. Kaikki maksaminen ja raha on siirtymässä kovaa vauhtia sähköiseen muotoon ja digitalisoitumisen myötä myös erilaiset talouden palvelut ja tuotteet, kuten rahoitukset, osamaksut ja lainat, ovat yhä useamman saatavilla. Nopeasti kehittynyt yhteiskunta on lisännyt vaateita kehittää jokaisesta sen jäsenestä riittävän hyvä talousosaaja. Suomalaisten nuorten tiedollinen talousosaaminen on tutkitusti hyvällä tasolla, mutta riittääkö se tulevaisuudessa? Koulu on tulevaisuuden kestävän taloudenhallinnan edistämisen kannalta merkittävässä roolissa. Talouskasvatus on nykyisellään osa laaja-alaista tietojen ja taitojen kokonaisuutta, joka sisältyy eri oppiaineisiin ja projektitöihin.
Miten tutkittiin?
Koulussa annettavan talouskasvatuksen kannalta keskeinen tekijä on opettaja. Pyrin tutkielmassani tuomaan näkyväksi teemahaastattelujen avulla, miten tulevat luokanopettajat näkevät koulussa annettavan talouskasvatuksen ja kuinka he kokevat oman itsensä tulevaisuuden talouskasvattajina. Aineiston analyysin toteutin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Lopullisessa analyysissä tavoittelin selkeää esitystä haastatteluaineistosta poimimieni seikkojen ja tämän tutkimuksen kannalta relevanttien aikaisempien tutkimusten yhteneväisyyksistä ja eroavaisuuksista.
Mitä tuloksia saatiin?
Luokanopettajaopiskelijat kokivat koulussa annettavan talouskasvatuksen olevan kokonaisuutena toivottua ja tärkeää. Haastateltavien kuvaukset tulevaisuuden talouskasvatuksesta jäivät odotettua vahvemmin nykyisten opetusta ohjaavien periaatteiden sisäpuolelle. Nykyiseen monialaisena kokonaisuutena toteutettavaan talouskasvatukseen oltiin pääasiassa tyytyväisä, eikä talouskasvatuksen sisältöjen eriyttämistä omaksi oppiaineekseen kannatettu. Talouskasvatuksen toivottiin huomioivan myös tulevaisuudessa oppilaiden oman henkilökohtaisen taloudenhoidon kysymyksiä yleisten talouskysymysten rinnalla. Tulevien luokanopettajien esittämät pystyvyyden kokemukset olivat kokonaisuutena yllättävänkin positiivisia. Merkittäviksi pystyvyyttä edistäviksi tekijöiksi mainittiin esimerkiksi taloustieteellisen kouluttautumisen mahdollisuuksien luominen eri vaiheissa opettajuutta sekä todellisten harjoitusmahdollisuuksien tarjoaminen.
Mitä hyötyä tutkimuksesta on?
Tutkielmani tarjoaa monipuolisen yleiskuvan siitä, mitä tulevat opettajat ajattelevat talouskasvatuksesta ja itsestään tulevina talouskasvattajina. Tutkielma ei laajuudessaan kykene vastaamaan yksiselitteisesti mihin suuntaan tulevaisuuden talouskasvatusta koulussa tulisi viedä, mutta tarjoaa useita mielenkiintoisia nostoja, joiden avulla tulevaisuudessa toteutettavaa tarkempaa tutkimusta voidaan kohdentaa. Tutkielma vahvistaa yleiskuvaa, jossa suomalaisessa koulussa toteutettavan talouskasvatuksen peruspalikat ovat kasassa. Näiden palikoiden järjestystä on tutkielman huomioiden valossa kuitenkin tarpeen vähintäänkin tarkastella säännöllisesti, jotta jokaiselle voidaan taata oman tulevaisuuden kannalta riittävä talousosaaminen.
Juri Schreck
Mitä koulussa tulisi oppia taloudesta? – Luokanopettajaopiskelijoiden näkemyksiä koulun talouskasvatuksesta