Opetussuunnitelmien kehittämistyössä on tärkeää kysyä jatkuvasti, mitä ympäröivässä yhteiskunnassa ja ammatillisessa todellisuudessa tapahtuu. Lisäksi tärkeää on pohtia jatkuvasti käsityksiä tiedosta, oppimisesta ja oppivasta ihmisestä. Tämän tutkimuksen tutkimustehtävänä oli tutkia luokanopettajien puheessa ilmeneviä opetussuunnitelmaideologisia diskursseja opetuksen arvoperustasta, opetuksen sisällöistä, oppimisympäristöstä ja oppimisesta, sekä oppilaista yhteiskunnan jäseninä. Tutkimuksessa valittu teoreettinen keskustelu toimii myös tutkimuksen johtopäätösten peilinä. Schiron opetussuunnitelmaideologinen jaottelu toimi keskeisenä työkaluna ideologia -diskurssien tunnistamisessa sekä jaottelussa.
Kyseiset opetussuunnitelmaideologiat elävät rinnakkain opetussuunnitelmassa, tämä ilmiö voidaan havaita myös tämän tutkimuksen luokanopettajien puheesta löytyvistä diskursseista. Yhteiskunnallisia arvoja ja näkemyksiä tutkittaessa kyseisten ideologioiden tunnistaminen on keskeistä. Toisin sanoen tietoisuus yhteiskunnan arvoperustan vaikutuksesta koulutuksen toteutumiseen tiettyjen ennalta asetettujen raamien rajoissa. Laajemman perspektiivin hahmottaminen lisää myös ymmärrystä omien pedagogisten sekä didaktisten valintojen, ideologioiksi kehittyvien näkemysten äärellä.
Luokanopettajien käsityksissä opetuksen arvoperustasta, opetuksen sisällöistä, oppimisympäristöistä ja oppimisesta sekä oppilaista yhteiskunnan jäseninä korostui pääosin sosiaalis-rekonstruktiivinen ideologia sekä yhteiskuntarelevanssia painottava ideologia, jotka esiintyivät luokanopettajien puheessa sekä erillisinä, että samanaikaisina diskursseina. Haastateltavien puheessa yhteiskuntarelevanssia painottava ideologia korostui näkemyksissä elinikäisestä oppimisesta, työelämästä sekä sosiaalisista taidoista, joiden odotettiin edistävän tietynlaista käyttäytymistä ja asenteita, jotka helpottavat yksilön integroitumista yhteiskuntaan. Yksilöllisen kasvun ideologia puolestaan näyttäytyi enimmäkseen erillisenä omana ideologianaan, mutta osakseen limittyi sosiaalis- rekonstruktiiviseen ja yhteiskuntarelevanssia painottavaan ideologiaan puhuttaessa elämässä tarvittavista tärkeistä tiedoista ja taidoista, kehityksen mahdollistamisesta ja kriittisestä asennoitumisesta elämässä.
Opetussuunnitelma on dynaaminen ja jatkuvasti aikaa mukaillen kehittyvä sosiaalinen rakennelma, joka heijastaa yhteiskunnan arvoja, uskomuksia ja prioriteetteja. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että luokanopettajien omat henkilökohtaiset uskomukset ja tieto kasvatuksesta sekä opetuksesta vaikuttavat siihen, kuinka opetussuunnitelmaideologiat välittyvät ja värittyvät käytännön opetustyössä. Tämä edellyttää luokanopettajilta jatkuvaa itsereflektiota, arvopohdintaa sekä tietoisuutta omista pedagogisista sekä didaktisista valinnoista. Tätä voisi vahvistaa kannustamalla opettajia osallistumaan tutkimustyöhön. Lisäksi voitaisiin perustaa keskusteluryhmiä, jotka käsittelevät opetussuunnitelmaan liittyviä kysymyksiä. Erilaisia foorumeita voisi hyödyntää tietoisuuden lisäämisessä. Opettajien osallistaminen kaikkiin opetussuunnitelman osa- alueisiin voisi lisätä niiden opettajien määrää, jotka ymmärtävät syvällisesti opetussuunnitelmissa eläviä yhteiskunnallisia arvoja heijastelevia ideologioita, vapauttaen heidät pelkästään ohjelman toteuttamisesta ohjaten heidät tietoiselle matkalle ideologioista käytännön työhön. Ajankohtaista luokanopettajia osallistavaa opetussuunnitelmatutkimusta tarvitaan laajalti lisää, jotta koulutuksen suuntaa ja laatua voidaan tietoisesti kehittää myös ruohonjuuritason toimijoiden eli luokanopettajien osalta.
Julia Linnala
Opetussuunnitelmaideologiat luokanopettajien puheessa