Taustaa:
Neuropsykiatristen häiriöiden esiintyvyys on kasvanut Suomessa, joten yhä useampi lapsi, perhe ja kasvattaja kohtaa neuropsykiatristen häiriöiden erityispiirteitä, jotka voivat tuottaa haasteita monella elämän osa-alueella. Erityispiirteet voivat vaihdella paljon, joten hoitotyön tulee olla monimuotoista. Neuropsykiatrinen valmennus voi parhaimmillaan ehkäistä haasteiden kasautumista ja vähentää niitä merkittävästi. Kyseistä valmennusmuotoa voidaan toteuttaa myös koira-avusteisesti. Kiinnostus koira-avusteista työtä kohtaan kasvaa jatkuvasti niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
Tavoitteet ja toteutus:
Maisterintutkielmani tavoitteena oli tuoda näkyviin neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten tuoreita sekä vaihtoehtoisia tukimuotoja eli koira-avusteisuutta ja neuropsykiatrista valmennusta. Haastattelin seitsemää neuropsykiatrista valmentajaa, jotka toteuttavat työtään koira-avusteisesti. Tehtävänä oli selvittää, miten neuropsykiatriset valmentajat toteuttavat koira-avusteisuutta neuropsykiatrisessa valmennuksessa lasten ja nuorten kanssa, mikä voi tarjota jo työtään tekeville, mutta myös muille nepsylasten kanssa toimiville ideoita omaan työhön sekä antaa rohkaisua koira-avusteisuuden ensiaskeliin. Varsin tuoreena valmennusmuotona koira-avusteinen nepsyvalmennus tarvitsee laajaa tutkimusta toiminnan vaikutuksista monen tahon arvioimana, joten selvitin myös, minkälaisia kokemuksia valmentajilla on koira-avusteisuuden vaikutuksista neuropsykiatrisesti oireileviin lapsiin ja nuoriin. Lisäksi tarkastelin valmentajien näkemyksiä koira-avusteisen nepsyvalmennuksen mahdollisuuksista kouluissa.
Tulokset:
Tulosten valossa nepsyvalmennusta voidaan toteuttaa koira-avusteisesti lukuisin eri tavoin. Valmentajat toivat esille sosioemotionaalisia harjoitteita, kuten koiran kautta peilaaminen sekä koiralle jutteleminen ja lukeminen. Vireystilan säätelyä tukevina harjoitteina mainittiin esimerkiksi temppuradat, koiran ulkoiluttaminen sekä koiran kehon muutoksien tarkkailu. Arjentaitoja harjoitellessa valmentajat kertoivat ottaneen koiran mukaan asiakkaan tueksi julkisiin paikkoihin, kuten kulkuvälineisiin tai kaupassa asioimiseen. Koiran kouluttamisella harjoiteltiin asioiden pilkkomista osiin sekä tilanteiden ennakoimista.
Tulokset toivat esille myös, miten kokonaisvaltainen merkitys koira-avusteisuudella voi olla lapseen ja nuoreen. Koiran mukana olon kerrottiin tarjoavan sosioemotionaalista tukea lapsella ja nuorelle esimerkiksi kasvattamalla kommunikoinnin määrää vertaisten kanssa sekä mahdollistamalla osallistumisen tilanteisiin, joissa on enemmän ihmisiä. Kognitiivisiin valmiuksiin koiran kerrottiin vaikuttavan erityisesti motivaation lisääntymisellä. Myös tavoitteisiin pääsemisen kerrottiin paranevan, mikä voi selittyä motivaation lisäksi rohkeammalla kommunikoinnilla sekä paremmalla keskittymisellä koiran tarjoaman kiinnekohdan ansiosta. Koiran läsnäolon kerrottiin vaikuttavan myönteisesti myös käyttäytymiseen. Tähän myötävaikuttavina seikkoina esitettiin esimerkiksi koiran vaikutus vireystilan säätelyyn, sekä koiran selkeät reaktiot muun muassa kiljumiseen.
Valmentajat toivat esille toiveensa koulukoirien lisäämisen suhteen sekä esittivät ajatuksia työmuodon jalkautumisesta kouluihin. Esimerkiksi harjoitteiden nähtiin soveltuvan sellaisenaan tai sovellettuna koulun arkeen. Valmentajat korostivat toiminnan kokonaisvaltaista ammattimaisuutta, sillä koiran tuominen kouluun tai ylipäätään työhön lisää aina myös riskejä.
Isa Tiikasalo
Koira-avusteinen neuropsykiatrinen valmennus lasten ja nuorten tukena
“Ihan kuin olisi jotain taikasauvaa heilauttanut.”