Tausta
Englannin osaaminen on nykypäivänä tärkeää. Yliopisto-opiskelijoille se on välttämätöntä opintojen suorittamisen kannalta. Myös monilla kursseilla kurssimateriaalit ovat englanniksi ja siten englannin osaamisesta on hyötyä. Opintojen lisäksi työelämässä kielitaidon merkitys on korostunut ja toisinaan se voi olla myös edellytys työpaikan saamiselle.
Kasvatustieteellisessä tutkimuksessa tunteita ei ole tutkittu kovin pitkään. Myös tunteiden merkitystä opetuksen ja oppimisen kannalta ei ole pitkään huomioitu tutkimuksessa. Ymmärrys tunteiden ja kognition välisestä yhteydestä on ollut merkittävä, koska siten on ymmärretty tunteiden vaikutus muun muassa ajatteluun ja oppimiseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu muun muassa se, että opiskelijat kokevat monenlaisia tunteita, joilla voi olla vaikutusta opinnoissa suoriutumiseen joko sitä edistäen tai hankaloittaen. Opiskelutilanteissa akateemisia tunteita voidaan kokea esimerkiksi saavutuksiin, tiedon prosessointiin, opiskeltavaan aiheeseen ja toisiin ihmisiin liittyen.
Tavoitteet ja menetelmät
Tutkielman tavoitteena oli tutkia, millaisia akateemisia tunteita Helsingin yliopiston opiskelijat liittävät englannin opiskeluun, ja onko kurssimuodolla (ALMS/luentokurssi) merkitystä siihen, millaisia tunteita opiskelijat kokevat.
Kysely toteutettiin syksyllä 2020 ja siihen vastasi opiskelijoita humanistisesta, kasvatustieteellisestä, maatalous-metsätieteellisestä, matemaattis-luonnontieteellisestä, valtiotieteellisestä ja teologisesta, lääketieteellisestä, oikeustieteellisestä ja farmasian tiedekunnista. Tutkimukseen osallistui yhteensä 76 opiskelijaa Helsingin yliopistossa. Opiskelijat suorittivat opintoihin kuuluvaa englannin kurssia joko ALMS- tai luentokurssina. Määrällistä aineistoa analysoitiin SPSS-ohjelman avulla ja laadullista aineistoa aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tulokset
Yliopisto-opiskelijat kokivat akateemisista tunteista vähiten tylsyyttä ja ärsyyntymistä englannin opiskeluun liittyen. Opettajan tuki ja opiskeluun liittyvä toivo koettiin voimakkaimmin. Alms- ja luentokurssilaisia verrattaessa oli havaittavissa, että luentokurssilaisten keskuudessa oli enemmän vaihtelua koetussa tylsyydessä. Eri kurssimuotojen opiskelijoiden välillä ei kuitenkaan ollut tilastollisia eroja. Avoimissa vastauksissa oli havaittavissa enemmän muun muassa pelon ja ahdistuksen tunteita. Opiskelijoiden vastauksissa näkyi hyvin se, että englannin opiskelijat ovat tarpeiltaan erilaisia ja kokevat opiskelun hyvin eri tavoin. Joillekin englannin opiskelu on helppoa ja mukavaa, toisille se voi aiheuttaa voimakasta ahdistusta ja pelkoa.
Aiheen tutkiminen on tärkeää, koska kieltenopiskeluun liittyvien akateemisten tunteiden tutkiminen voi auttaa ymmärtämään opiskelijoiden monimuotoisuutta ja erilaisia tarpeita, ja siten auttaa esimerkiksi opetuksen suunnittelussa. Myös opiskelijoille akateemisten tunteiden ymmärtämisestä voi olla hyötyä, sillä tunteet voivat vaikuttaa opinnoissa pärjäämiseen ja opiskelijan saavutuksiin laajemmin.
Magdalena Wiitasalo
Akateemiset tunteet englannin opiskelussa