Tutkimuksen taustaa
Ilmastonmuutos on globaali kriisi, johon kasvatuksen alalla tulee vastata. Luokanopettajilla on ensikädessä mahdollisuus kasvattaa oppilaista ilmastoystävällisesti ja ilmastovastuullisesti käyttäytyviä kansalaisia, joilla on taito kyseenalaistaa yhteiskunnassa esiintyvät ilmastolle haitalliset arvot ja rakenteet. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii koko yhteiskunnan eri toimijoiden, poliitikkojen, yritysten ja järjestöjen panosta. Tällöin heillä on vastuu esimerkiksi siitä, että luokanopettajille tarjotaan tarvittavat opetusmateriaalit ja lähtökohdat ilmastokasvatuksen toteuttamiseen. Yliopisto-opinnot valmistavat luokanopettajaopiskelijat toimimaan alakoulussa ja toteuttamaan Perusopetuksen opetussuunnitelman vaatimia tavoitteita ja sisältöjä. Ilmastokasvatuksen toteuttaminen edellytetään opetussuunnitelman arvoperustassa sekä laaja-alaisissa ja oppiainekohtaisissa tavoitteissa. Tästä huolimatta opettajaopinnoissa ilmastonmuutos ja ilmastokasvatus käsitellään vähäisesti, jolloin taitoa ilmastokasvatuksen käsittelyyn alakoulussa ei muodostu.
Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastokasvatuksesta alakoulussa. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, miten luokanopettajaopiskelijoiden kokemusten mukaan yliopisto-opinnot valmistavat heitä ilmastokasvatuksen toteuttamiseen ja miten he kehittäisivät opintoja paremmaksi.
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Aineisto koostui kymmenen luokanopettajaopiskelijan haastatteluista. Haastateltavista viisi oli Helsingin yliopistosta ja viisi Oulun yliopistosta. Kaikki haastateltavat olivat suorittaneet monialaiset opinnot ennen haastatteluja. Aineisto analysoitiin fenomenografisella tutkimusmenetelmällä, missä tarkastellaan tutkittavien käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä. Analyysin kautta aineistosta nousi esille haastateltujen käsityksiä ilmastonmuutoksesta, ilmastokasvatuksesta alakoulussa, hyvästä ilmastokasvattajasta sekä ilmastokasvatuksesta opettajankoulutuksessa.
Tutkielman tavoitteena oli tarkastella luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä ilmastokasvatuksesta ja niiden perusteella tuottaa tutkimustietoa siitä, miten yliopistoopintoja tulisi kehittää, jotta luokanopettajaopiskelijat pystyisivät toteuttamaan laadukasta ilmastokasvatusta alakoulussa. Jotta luokanopettajat voivat opettaa ilmastonmuutoksesta ja toteuttaa ilmastokasvatusta opetussuunnitelman mukaisesti, tulee yliopisto-opintojen tarjota siihen valmiudet ja lähtökohdat. Tutkielman tutkimuskysymykset olivat:
1. Miten luokanopettajaopiskelijat käsittävät ilmastonmuutoksen?
2. Mitenluokanopettajaopiskelijatmäärittelevätalakoulunilmastokasvatuksen?
3. Miten luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksien mukaan ilmastokasvatuksen sisältöjä on käsitelty opettajankoulutuksen aikana?
4. Mitä kehityskohtia luokanopettajaopiskelijat tunnistavat opettajankoulutuksen ilmastokasvatuksessa?
Tulokset ja johtopäätökset
Tämän tutkielman tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijat ymmärtävät ilmastonmuutoksen vakavuuden ja ilmastokasvatuksen merkityksen alakoulussa. Ilmastonmuutos käsitettiin ihmisten aiheuttamana ilmiönä ja haastateltavat tunnistivat useita eri keinoja, miten ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä erilaisten tekojen kautta. Haastateltavilla oli vaikeuksia määritellä ilmastonmuutos tieteellisesti ja sen syiden tunnistaminen oli haastavaa usealle. Tämä viittaa siihen, ettei yliopisto-opintojen aikana ilmastonmuutosta käsitellä luokanopettajaopiskelijoiden tarpeiden mukaisesti.
Ilmastokasvatuksen tehtävänä alakoulussa nähtiin ilmastonmuutostiedon lisääminen sekä oppilaiden kriittisen lukutaidon kehittäminen. Tärkeänä pidettiin, että ilmastoteot ovat jatkuvasti esillä koulun arjessa ja niiden toteuttaminen on oppilaille helppoa. Oppilaiden oma halu ja into toimia nähtiin ilmastokasvatuksen kulmakivenä. Alakoulussa ilmastonmuutosta tulisi haastateltavien mukaan käsitellä lasten ikätason mukaisesti, jotta pelko, ahdistus tai epävarmuus tulevaisuudesta eivät lamauttaisi oppilaita toimimasta
ilmastonmuutoksen eteen. Luokanopettajaopiskelijoiden mukaan hyvä ilmastokasvattaja alakoulussa omaa tarvittavat tiedot ja taidot ilmastonmuutoksesta. Hyvä ilmastokasvattaja on realistinen ja samalla toiveikas. Ilmastonmuutosta tulee käsitellä totuudenmukaisesti, mutta samalla luoden toivoa tulevasta. Tärkeää on motivoida ja innostaa oppilaita aiheen pariin sekä kohdata oppilaita empaattisesti ja käsitellä aiheesta herääviä tunteita aktiivisesti.
Haastateltavien kokemusten mukaan yliopisto-opinnot eivät valmista heitä toteuttamaan ilmastokasvatusta alakoulussa. Luokanopettajaopiskelijat olivat epävarmoja siitä, miten ilmastonmuutosta käsiteltäisiin ja miten ilmastokasvatuksen tavoitteita toteutettaisiin alakoulussa. Epävarmuudesta huolimatta, he osasivat tunnistaa ilmastokasvatuksen sisältöjä ja tavoitteita. He ymmärsivät luokanopettajan merkittävän roolin ilmastokasvattajana ja ilmastonmuutoksen haastavan luonteen opetettavana ilmiönä.
Tutkielman tulosten perusteella haastateltavat ehdottivat, miten ilmastonmuutosta tulisi käsitellä opettajaopintojen aikana perusteellisemmin ja ilmiön perusasioista lähtien. Lisäksi ilmastokasvatuksen sisältöjä tulisi käydä vuorovaikutteisesti ja ilmiölähtöisesti opintojen ja opetusharjoitteluiden aikana. Haastateltavien mukaan perusteellinen ja johdonmukainen ilmastokasvatuksen käsittely johtaisi siihen, että luokanopettajat toteuttaisivat laadukasta ja merkityksellistä opetusta. Varmuus ilmastokasvatuksen sisällöistä ja tavoitteista varmistaisi sen, että kasvatus sisällytettäisiin koulun arkeen aktiivisesti ja jatkuvasti.
Liisi Hirviniemi
Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä ilmastonmuutoksesta ja alakoulun ilmastokasvatuksesta opettajankoulutuksessa