Perusopetukseen valmistava opetus on vastasaapuneille lapsille ja nuorille tarkoitettua perusopetukseen valmistavaa opetusta, jonka tavoitteena on saada oppilaalle riittävät valmiudet pärjätä suomen tai ruotsin kielellä sekä tukea oppilaan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja kouluun. Suomen tai ruotsin kielen taidon vahvistamisen lisäksi tavoitteena on edistää oppilaan oman äidinkielen osaamista sekä tietämystä omasta kulttuurista.
Vastasaapuneiden lasten ja nuorten taustat ja elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia ja siksi valmistavaa opetusta ei voida järjestää vain yhdellä tavalla. Vastasaapuneen ikä ja koulutausta vaikuttavat siihen, millaiseen opetusryhmään hänet sijoitetaan. Opetuksen järjestysmuodon päättämisen lisäksi oppilaalle tehdään henkilökohtainen opinto-ohjelma, johon on määriteltynä oppimisen tavoitteet, opiskeltavat oppiaineet, tuntimäärät sekä sisällöt, oppilaan integrointi ja oppilaan ohjaus sekä mahdolliset tukitoimet. Oppilas saa käydä valmistavaa opetusta yhden lukuvuoden verran.
Opetus voidaan järjestää erillisessä valmistavan opetuksen ryhmässä, tukena yleisopetuksessa tai näiden yhdistelmänä. Järjestämistavasta riippumatta valmistavan opetuksen keskeisiä tavoitteita ovat integraatio ja inkluusio eli yleisopetukseen sijoittaminen osa-aikaisesti tai kokonaan. Parhaaksi todettu järjestysmuoto on sellainen, jossa oppilas osallistuu suurimmaksi osaksi ryhmämuotoiseen valmistavaan opetukseen ja käy muutamilla yleisopetuksen oppitunneilla integroidusti. Oma valmistavan opetuksen ryhmä on vastasaapuneelle tärkeä ja turvallinen paikka, mutta aikaisin aloitettu integrointi on myös tärkeää, jotta kielitaidon kehittyminen ja kotoutuminen mahdollistuvat.
Tutkimustehtävä ja tutkimuksen toteutus
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, millaisena perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajat kokevat valmistavan opetuksen laajuuden ja millainen on heidän näkemyksensä integroinnin merkityksestä valmistavan opetuksen aikana. Lisäksi tarkastelin sitä, millaiset asiat valmistavan opetuksen opettajat kokivat integrointia helpottavina ja vaikeuttavina tekijöinä.
Toteutin tutkimukseni laadullisena sisällönanalyysina ja analyysini oli aineistolähtöinen. Aineistona minulla oli käytössä ”Valmistavan opetuksen ja oppilaan oman äidinkielen tila ja vaikuttavuus” – aineisto (VOMA-aineisto). Aineisto on Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen keräämä ja minulla oli siihen aineistolupa. Aineistoa oli kerätty valmistavaan opetukseen osallistuneiden oppilaiden lisäksi opettajilta, rehtoreilta sekä opetuksen järjestäjiltä. Tarkoituksena oli saada kansallista tietoa siitä, millainen perusopetukseen valmistavan opetuksen tila ja vaikuttavuus ovat tällä hetkellä. Aineisto oli hyvin laaja, joten rajasin sitä paljon, jotta se oli omalle tutkimukselleni sopiva.
Tulokset ja pohdintaa
Opettajat kokivat valmistavan opetuksen laajuuden muuttamista tärkeämpänä joustavuutta ja yksilöllisyyden huomioimisen Suurin osa perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajista toivoisi, että valmistavan opetuksen pituutta voitaisiin miettiä tapauskohtaisesti eikä opetukselle tarvitsisi määrittää pituutta etukäteen. Opettajien vastauksista ilmeni viisi tärkeintä asiaa, kun pohditaan valmistavan opetuksen laajuutta: yksilöllisyys ja erilaiset taustat, joustavuus, tuen puute, integroinnin merkitys ja uuden kielen oppiminen. Kaikki seikat liittyvät toisiinsa ja siten limittyvät keskenään. Vuosi valmistavaa opetusta on monelle sopivan pituinen aika, mutta yksilöllisyys ja erilaiset taustat huomioiden on ymmärrettävä, että joustoa tarvitaan. Kaikki eivät opi uutta kieltä samassa ajassa eikä oppilaiden tuen tarve ole sama. Valmistavan opetuksen laajuus tulisi siis miettiä oppilaskohtaisesti hänen etunsa mukaisesti siten, että vastasaapunutta oppilas voidaan tukea mahdollisimman hyvin kielitaidon kehittymisen ja kotoutumisen kannalta.
Integrointi on tärkeä osa perusopetukseen valmistavaa opetusta. Integrointi ei ole aina helppoa tai yksinkertaista. Osan vastanneiden opettajien kouluissa integrointi oli toimivaa, sillä koulussa oli yhteiset käytänteet liittyen valmistavaan opetukseen ja opettajien väliseen yhteistyöhön, opettajien asenteet vastasaapuneita oppilaita kohtaan olivat myönteiset ja vastaanottavat ja koulun resurssit koettiin riittäviksi. Kaikilla opettajilla ei kuitenkaan ollut näin myönteistä kokemusta integroinnista. Heidän kouluissaan yhteistyö oli puutteellista ja integroinnin suunnittelu oli sen vuoksi hyvin hankalaa. Valmistavan opetuksen opettaja jäi usein yksin, jolloin työ koettiin kuormittavaksi. Integrointia hankaloitti myös muiden kuin valmistavan opetuksen opettajien varaukselliset asenteet vastasaapuneita kohtaan, jolloin heidän oppitunneilleen integroimista joutui perustelemaan hyvin paljon. Myös puutteelliset resurssit vaikeuttivat integrointia: jos luokkatilassa ei yksinkertaisesti ollut tilaa tai riittävästi tuoleja ja pöytiä, integroiminen kävi mahdottomaksi.
Opettajat käsittelivät vastauksissaan monipuolisesti integrointia ja sen merkitystä. Opettajat kokivat integroinnin tärkeänä oppilaan kielen kehityksen sekä kotoutumisen kannalta. Vastasaapunut oppilas saa integroinnin avulla kontakteja suomenkielisiin oppilaisiin, hän pääsee käyttämään enemmän suomen kieltä ja näin ollen kehittämään omaa kielitaitoaan. Myös kotoutumisen kannalta integrointi on tärkeää. Vastasaapuneen on hyvä päästä tapaamaan oppilaita valmistavan ryhmän ulkopuolelta ja näkemään, millaista opetus on yleisopetuksessa.
Tutkimukseni tulosten perusteella voisi esittää, että valmistavalle opetukselle ei välttämättä tulisi asettaa yhtä tiettyä pituutta, vaan sen laajuuden voisi miettiä jokaisen oppilaan kohdalla erikseen. Yksilöllistämisen lisäksi valmistavan opetuksen asemaa tulisi vahvistaa esimerkiksi valmistavan opetuksen opettajien yhteisillä kelpoisuusvaatimuksilla, integrointikäytänteiden monipuolistamisella ja selkeyttämisellä sekä yhteistyökäytänteiden parantamisella. Kaikkiin kuntiin olisi hyvä luoda yhteiset kaikkia koskevat käytänteet, jotta kaikilla Suomessa olisi mahdollisimman saman tasoista ja laajuista perusopetukseen valmistavaa opetusta.
Roosa Kurppa
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajien kokemuksia ja näkemyksiä opetuksen laajuudesta ja oppilaiden integroinnista yleisopetukseen