Maisterintutkielmassani lähdin tutkimaan, millä tavalla liikuntaa opettavat opettajat suhtautuvat ja ovat valmiita sukupuolitietoiseen liikunnanopetukseen. Sukupuoleen liittyvät aiheet ovat nykypäivänä esillä myös koulumaailmassa ja sukupuolitietoisuus mainitaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asti. Tämän takia koin, että on olennaista selvittää liikuntaa opettavien opettajien suhtautumista ja valmiutta sukupuolitietoisen liikunnanopetuksen järjestämiseen. Sukupuolitietoisuudella tarkoitan sellaista toimintaa, jossa tunnistamme yhteiskuntamme asenteita eri sukupuolia kohtaan ja pyrimme toiminnallamme purkamaan näitä käsityksiä ja lisäämään tasa-arvoa.
Monimenetelmätutkimuksen avulla yleisiä asenteita ja syvällisempiä taustatekijöitä
Toteutin tutkielmassani monimenetelmätutkimuksen, jossa käytin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Kaiken aineiston keräsin yhdellä kyselylomakkeella. Monimenetelmätutkimuksella oli aiheeni kannalta etuja. Pystyin sen avulla hahmottamaan liikuntaa opettavien opettajien yleistä suhtautumista ja valmiutta sukupuolitietoista liikunnanopetusta kohtaan, sekä perehtymään heidän esittämiin taustalla oleviin tekijöihin.
Suhtautuminen positiivista ja valmius hyvää
Tutkielman analyysin määrällisessä vaiheessa sain selville vastaajien suhtautumista ja valmiutta yleisemmällä tasolla. Liikuntaa opettavien opettajien suhtautuminen oli pääosin positiivista. Vastauksissa havaitsin, että naiset suhtautuivat sukupuolitietoisuuteen keskimäärin miehiä paremmin. Suurin osa vastaajista koki myös valmiutensa hyväksi. Liikuntaa opettavat opettajat toisaalta kokivat, että perinteisemmät sukupuolittuneet toimintatavat ovat edelleen toisinaan mukavampia toteuttaa. Kaikki eivät myöskään olleet sitä mieltä, että heidän koulutuksensa on valmistanut heitä sukupuolitietoiseen liikunnanopetukseen.
Sisällönanalyysistä syvyyttä
Tutkielmani analyysin laadullisessa vaiheessa pääsin syvemmälle vastaajien ajatusmaailmaan. Suhtautumisen kohdalla positiivisesti suhtautuvat vastaajat näkivät sukupuolitietoisuuden voimavarana. Sukupuolitietoisuuden avulla pystyttiin parantamaan liikuntakokemuksia ja lisäämään tasa-arvoa. Negatiivisesti suhtautuvat törmäsivät arjessaan haasteisiin pyrkiessään sukupuolitietoiseen liikunnanopetukseen tai vastustivat sitä muista syistä. Jotkut eivät nähneet sukupuolitietoisuutta tärkeänä ja jotkut näkivät sen oppilaiden mielenterveyttä heikentävänä tekijänä.
Valmiutta vahvistavina tekijöinä nähtiin ne asiat, jotka kehittivät opettajaa ammatillisesti. Esimerkiksi omat opinnot tai oma perehtyminen lisäsi valmiuden tunnetta. Myös keskustelut ja kohtaamiset nähtiin asiana, joka antoi lisää näkemystä aiheeseen ja lisäsi valmiutta. Valmiutta heikentävinä tekijöinä nähtiin sekä opettajalähtöiset haasteet, sekä ympäristölähtöiset haasteet. Opettajalähtöiset haasteet liittyivät opettajan asenteisiin tai kykyihin, kun taas ympäristölähtöiset haasteet liittyivät koulumaailman rakenteisiin tai sitä ympäröiviin yhteisöihin.
Pohdinnan aihetta tulevaisuuteen
Tutkielmani herätti mielenkiintoisia pohdinnan aiheita. Miesten ja naisten välistä eroa suhtautumisessa olisi syytä tutkia. Lähiaikoina miesten ja naisten arvojen eriytyminen on ollut esillä uutisissa ja tutkimustietokin on näyttänyt, että miehet ja naiset suhtautuvat eri tavalla arvokysymyksiin. Opettajien käsitystä sukupuolitietoisuudesta olisi syytä myös tutkia laajemmin, sillä omassa aineistossani kaikilla termi ei ollut täysin selkeä. Uudet termit voivat jäädä osalta huomioimatta. Olisi hyvä selvittää opettajien käsitystä sukupuolitietoisuudesta ja tarpeen tullen selkeyttää termin tarkoitusta. Olisi hyvä myös pohtia ratkaisuja koulumaailman rakenteellisiin haasteisiin, kuten pukuhuonetiloihin ja uintitunteihin. Näiden selvitysten avulla voimme ottaa askeleen kohti tasa-arvoisempaa koulua, jossa jokainen otetaan huomioon omana itsenään.
Matti Vuorinen
Monimentelmätutkimus liikuntaa opettavien opettajien suhtautumisesta ja valmiudesta sukupuolitietoiseen liikunnanopetukseen