Etäopetusajan muutokset vapaan sivistystyön kentällä

Tavoitteet ja taustaa
Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata koronapandemian aiheuttaman etäopetusajan muutoksia vapaan sivistystyön kentällä, erityisesti eläkeläisopiskelijoiden näkökulmasta. Päätutkimuskysymys oli seuraava: Mitkä tekijät saavat eläkeläisopiskelijan valitsemaan etä- tai lähiopetuksen. Tutkimuksessa painottuu vapaan sivistystyön adaptoituminen etäopetusaikaan ja sen aiheuttamat muutokset opetuksen kentällä. Kiinnostuksen kohteena ovat aiemmin perinteiseen luokkahuonemalliin tottuneiden eläkeläisopiskelijoiden nyt suosimat opetusmuodot.

Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti. Tutkimus suoritettiin vapaavalintaisella kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä avoimia, että monivalintakysymyksiä. Tutkimuksen aineisto koostui eläkeläisopiskelijoiden vastauksista N = 188. Aineistoa analysoitiin sekä sisällönanalyysillä, että numeerisesti.

Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksessa selvisi, että eläkeläisopiskelijoilla oli hyvin erilaisia näkökulmia hyvästä opetuksesta ja oppimisesta. Eläkeläisopiskelijat eivät ole mieltymyksiltään yhtenäinen homogeeninen ryhmä. Lähiopetusta suosi tutkimusjoukosta vain pieni enemmistö. Lähiopetusta suosivat eläkeläisopiskelijat kokivat lähiopetuksen tärkeäksi sen yhteisöllisyyden vuoksi. Eläkeläisopiskelijoiden vastauksista ilmeni, että opetuksen sosiaalinen merkitys ja pedagoginen puoli ovat tietoteknisiä syitä suurempi osa jättää osallistumatta etäopetukseen.

Lähi- tai etäopetuksen suosiminen ei ole vain yhteydessä yksilön omiin kykyihin, resursseihin ja tukiverkostoon, vaan myös kurssin sisältöön ja substanssiin. Hybridiopetukselle ilmeni kysyntää opiskelijoiden vastauksissa. Sen järjestäminen tulee mitä luultavammin haastamaan vapaan sivistystyön oppilaitoksia. Vapaan sivistystyön rooli tulevaisuudessa on jatkaa avointa, omaehtoista ja tasa-arvoista koulutustarjontaa kaikille.

Hilla Kivelä

Koronapandemian aiheuttaman etäopetusajan muutokset vapaan sivistystyön kentällä – Eläkeläisopiskelijoiden näkökulmasta

”Mä nautin siitä mitä saa käsillä aikaan”

Tutkimustehtävä

Käsityöt ovat suosittu harrastus ja laajasti toteutettu opetuksen sisältökokonaisuus vapaan sivistystyön eri oppilaitoksissa. Käsitöitä voit tehdä yksin tai ryhmässä. Yhteisöllisyys voi syntyä virtuaalisesti eri median alustoilla, kaveriporukassa kotisohvalla tai esimerkiksi opetusryhmässä aikuisopetuksessa.  Vapaan sivistystyön eri oppilaitokset järjestävät yli puoli miljoonaa kädentaidon oppituntia vuosittain ympäri Suomen. Ompeluharrastus on yksi käsitöiden harrastamisen muoto ja erityisen muodikasta Suomessa nykypäivänä. Millainen on ompeluharrastaja?

 

Postmoderni aika on muuttanut identiteetin rakentumistamme. Murros yhteiskuntarakenteissa on koskenut väistämättä myös yksilöä. Informaatio on lisääntynyt, joten saamme tietoa ja pystymme jakamaan sitä helpommin. Näin meidän on helpompi löytää kaltaisiamme. Nykyään identiteettimme rakentuu entistä enemmän vapaa-ajan ympärille. Vapaa-aika on mahdollistanut yksilön keskittymisen siihen ”Kuka minä olen” ja ”Kuka minä haluan olla?” Identiteettimme rakentuu ja mukautuu läpi elämämme. Se muodostuu eri identiteetin osa-alueista, rooleista. Myös ompelu on muuttunut postmodernissa ajassa ja se mielletään nykyään pääasiassa harrastukseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millä tavoin käsityöidentiteetti näyttäytyy aikuisella ompeluharrastajalla ja millainen rooli opetuksella ja opetusryhmällä on käsityöidentiteetin muodostumisessa. Käsityöidentiteetti on käsitöitä tekevän ihmisen yksi identiteetin osa ja sitä voidaan tutkia kysymällä ”Millainen käsityöntekijä olet?”

 

Tutkimuksen toteutus

Tutkimukseni on kuvaileva tapaustutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut tutkia yksittäisen kurssin vaikutusta harrastajien käsityöidentiteettiin, siksi tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin henkilöitä eri paikkakunnilta ja he olivat osallistuneet eri kursseille omalla paikkakunnallaan. Tutkimuksessa on kyse pienen tapausjoukon intensiivisestä tutkimisesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla seitsemää ompeluharrastajaa, jotka olivat osallistuneet vapaan sivistystyön ompelukursseille. Haastateltavia oli Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta. Haastatteluaineisto litteroitiin ja analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla.

 

Tutkimuksen tulokset

Tutkimuksen perusteella ompeluharrastajat ovat ylpeitä omasta tekemisestään, he ovat luovia ja monipuolisia käsityöharrastajia, jotka innostuvat uuden oppimisesta. He voimaantuvat käsillä tekemisestä ja jakavat kokemuksiansa niistä mielellään. He ovat ympäristötietoisia kuluttajia, jotka haluavat ommella todelliseen tarpeeseen sekä itselleen että läheisilleen. Osallistuminen vapaan sivistystyön ompeluharrastukseen tarjosi laajat ja monipuoliset hyödyt harrastajalle. Ompeluharrastajan identiteetti kehittyi käsityöopetuksen ja opetusryhmän vaikutuksesta. Heidän itsetuntonsa parani ja heistä tuli rohkeampia harrastajia. Myös sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys oli suuri ja henkilöt kuvailivat nauttivansa ja kokevansa iloa käsityön tekemisestä ja ryhmän jäsenenä olemisesta. Identiteetti rakentuu sosiaalisessa kanssakäymisessä muiden kanssa ja se vahvistaa henkilön omaa identiteettiä, mutta muodostaa myös ryhmäidentiteettejä.

 

Tutkimuksen avulla tulee ompeluharrastajan moninainen käsityöidentiteetti esille, sekä näkyväksi vapaan sivistystyön opetuksen rooli opiskelijan identiteettityötä tukevana. Vahva käsityöidentiteetti heijastuu harrastajan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vahvistamalla henkilön itsetuntoa. Tulokset ovat hyödynnettävissä sekä aikuisopetuksen opetussisältöjä suunniteltaessa, että antavat hyvää pohjatietoa käsityöidentiteetin tutkimuskentälle. Käsityöidentiteetti vahvistuu tekemisen kautta. Olisi mielenkiintoista selvittää miten eri kädentaitojen harjoittajien käsityöidentiteetit näyttäytyvät, löytyisikö niistä kenties merkittäviä eroavaisuuksia. Olisi mielestäni mielenkiintoista tutkia myös käsityön hyvinvoinnin ja vahvan käsityöidentiteetin suhdetta. Vaikuttaako käsityöidentiteetin vahvuus koettuihin hyvinvointivaikutuksiin? Myös käsitöiden alle muodostuneita eri alakulttuureita on runsaasti ja niiden tekijöiden käsityöidentiteettien tutkiminen olisi mielenkiintoista ja toisi lisätietoa alakulttuureista itsestään ja tekijöistä niiden takana.

 

Sirkku Siiskonen

Mä nautin siitä mitä saa käsillä aikaan – Aikuisen ompeluharrastajan käsityöidentiteetti