Tavoitteet ja taustaa
Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata koronapandemian aiheuttaman etäopetusajan muutoksia vapaan sivistystyön kentällä, erityisesti eläkeläisopiskelijoiden näkökulmasta. Päätutkimuskysymys oli seuraava: Mitkä tekijät saavat eläkeläisopiskelijan valitsemaan etä- tai lähiopetuksen. Tutkimuksessa painottuu vapaan sivistystyön adaptoituminen etäopetusaikaan ja sen aiheuttamat muutokset opetuksen kentällä. Kiinnostuksen kohteena ovat aiemmin perinteiseen luokkahuonemalliin tottuneiden eläkeläisopiskelijoiden nyt suosimat opetusmuodot.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti. Tutkimus suoritettiin vapaavalintaisella kyselylomakkeella, joka sisälsi sekä avoimia, että monivalintakysymyksiä. Tutkimuksen aineisto koostui eläkeläisopiskelijoiden vastauksista N = 188. Aineistoa analysoitiin sekä sisällönanalyysillä, että numeerisesti.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksessa selvisi, että eläkeläisopiskelijoilla oli hyvin erilaisia näkökulmia hyvästä opetuksesta ja oppimisesta. Eläkeläisopiskelijat eivät ole mieltymyksiltään yhtenäinen homogeeninen ryhmä. Lähiopetusta suosi tutkimusjoukosta vain pieni enemmistö. Lähiopetusta suosivat eläkeläisopiskelijat kokivat lähiopetuksen tärkeäksi sen yhteisöllisyyden vuoksi. Eläkeläisopiskelijoiden vastauksista ilmeni, että opetuksen sosiaalinen merkitys ja pedagoginen puoli ovat tietoteknisiä syitä suurempi osa jättää osallistumatta etäopetukseen.
Lähi- tai etäopetuksen suosiminen ei ole vain yhteydessä yksilön omiin kykyihin, resursseihin ja tukiverkostoon, vaan myös kurssin sisältöön ja substanssiin. Hybridiopetukselle ilmeni kysyntää opiskelijoiden vastauksissa. Sen järjestäminen tulee mitä luultavammin haastamaan vapaan sivistystyön oppilaitoksia. Vapaan sivistystyön rooli tulevaisuudessa on jatkaa avointa, omaehtoista ja tasa-arvoista koulutustarjontaa kaikille.
Hilla Kivelä
Koronapandemian aiheuttaman etäopetusajan muutokset vapaan sivistystyön kentällä – Eläkeläisopiskelijoiden näkökulmasta