Tutkimuksen taustaa
Maisteritutkielmani tavoitteena oli draamaopettajien näkemysten analysointi draamakasvatuksen hyödyntämisestä sekä sen tarjoamista mahdollisuuksista kotitalouden oppiaineessa. Tutkimukseni tarkastelee draamakasvatuksen ja kotitalouden yhdistämistä opettajan, oppilaan ja oppimisympäristön näkökulmista. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä muodostetaan kuvaukset draamakasvatuksesta koulussa käytettävänä opetusmenetelmänä ja kotitaloudesta yläkoulun oppiaineena. Draamakasvatuksen ja kotitalouden yhdistämisestä ei juurikaan ole aikaisempaa tutkimusta, mutta kotitaloutta on esitetty sellaisena, että sen opettamisessa voisi hyödyntää draamaa. Aikaisemmat draamakasvatuksen tutkimukset osoittavat, että draamakasvatusta voidaan hyödyntää monipuolisesti tavoitteellisessa opetuksessa. Kiinnostuin itse aiheesta, sillä kotitalousopettajana minulla on myös draamakasvatuksen perusopintonnot suoritettuina. Tutkielmani tarkoituksena on valottaa draamakasvatusta kotitalousopettajalle ja kotitaloutta draamaopettajalle, jotta draamakasvatuksen ja kotitalouden yhteistyötä voitaisiin jatkossa tarkastella ja mahdollisesti hyödyntää enemmän.
Tutkimuksen toteutus
Tutkielman aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui kuusi eri draamakasvatuksen konteksteissa toimivaa draamaopettajaa. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimusote tutkimuksessani oli fenomenografinen. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin Toivasen (2007) draamasta oppimisen alueita, Heikkisen (2005) draamasta oppimista sekä Neelandsin (1998) oppilaan osallistumisen tasoja draamatoiminnassa. Lisäksi yhteistyön syvyydessä hyödynnettiin Pöntisen (2019) oppiaineyhteistyön intensiteettimallia.
Tulokset ja johtopäätökset
Draamakasvatuksen hyödyntäminen kotitalousopetuksessa näyttäytyi tutkielmassani positiivisena ja mahdollistavana yhteistyönä niin opettajan, oppilaan kuin kotitalousoppiaineen näkökulmista. Draamakasvatuksen nähtiin mahdollistavan toiminnallisempi ja vuorovaikutuksellisempi oppimisympäristö. Oppilaan näkökulmista draamakasvatus tarjoaisi kotitalouden oppiaineessa moninaista oppimista. Opettajalle se tarjoaisi työkaluja mutta vaatisi suunnittelua, innostamista ja hyvää tilannehallintaa. Draamakasvatus nähtiin kotitalouteen sopivana opetusmenetelmänä, mutta opettajat painottivat pätevän draamaopettajan vastuuta punnita sen käytön tarpeellisuutta tilannekohtaisesti. Draamaopettajat totesivat, että draamakasvatusta voitaisiin hyödyntää kaikessa kotitalouden opettamisessa, mutta sen käyttäminen kaikessa ei ole järkevää. Opettajan tulisikin punnita sen käyttöarvoa tilannekohtaisesti.
Yhteistyön intensiteettiä eli draaman käyttämistä kotitalouden opetuksessa kuvattiin eniten yhden oppitunnin mittaisena tai yhden oppitunnin osana. Draamallista työtavoista mainittiin eniten erilaisissa rooleissa toimimista, esteettistä kahdentumista ja fiktiivisessä maailmassa olemista. Kotitalouden opetuksessa yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen sekä tiedonhallintataitojen opettaminen draaman avulla koettiin helposti mahdollistuvaksi ja kannattavaksi. Kotitalouden toimintataitojen yhteyteen draaman käyttöä sen sijaan punnittiin; ”En mä tiedä jos jauhelihaa paistaa että tarviiko siihen draama saada”.
Draaman ilmennettiin sopivan kotitalouden sisältöjen tarkastelulle; ruokaosaamista ja ruokakulttuureita esitettiin erilaisten roolien kautta saavutettavana opettamisena, asumista ja yhdessä elämistä voitaisiin käsitellä draaman vuorovaikutuksellista luonnetta hyödyntämällä ja kuluttaja- ja talousosaamista erilaisin draamaroolein ja leikein. Draamaopettajien ilmentämänä kotitalouden sisältöjä ja tavoitteita voitaisiin myös opettaa erilaisia draamatyötapoja valitsemalla. Myös kaikkien laaja-alaisten tavoitteiden opettaminen olisi mahdollista.
Kotitalouden ja draamakasvatuksen oppimisympäristöksi muodostui positiivinen oppimisympäristö. Sitä kuvattiin adjektiivein:
Draamakasvatuksen ja kotitalouden yhdistäminen ilmeni myös uusimman opetussuunnitelman mukaisena oppimisena ja opettamisena. Sen avulla voitaisiin opettaa kotitaloutta laajasti ja syvällisesti taito- ja taideaineena. Tutkimukseni mielenkiintoisena johtopäätöksenä pidän sitä, että kotitalousoppiaineessa opettajalla voisi olla hyödyllisenä taitona draamakasvatuksen opettajapätevyys. Kannustankin kotitaloustieteen opiskelijoita miettimään draamakasvatusta sivuaineopintoinaan.
Petra Littunen
Kotitaloutta draaman keinoin- Opettajien näkemyksiä draamakasvatuksesta kotitalouden opetusmenetelmänä