Avainsana: yliopisto

Julkaistu

Yliopisto-opiskelijoiden motivaatio koronapandemian aikana

Koronaviruspandemia on värittänyt viime vuosia hyvin räikeästi, ja koskettanut maailmanlaajuisesti kaikkia yhteiskunnan toimijoita ja jättänyt varmasti myös jälkensä historiankirjoihin. Vaikka tätä blogikirjoitusta kirjoittaessa pandemia näyttäytyy siirtyneen muun uutisoinnin myötä hieman takaa-alalle, on tartuntamäärät vieläkin päivätasolla hyvin korkeita, eikä pandemian täydellisestä loppumisesta voida vielä edes haaveilla. Pandemian myötä tulleet kokoontumisrajoitukset pakottivat yliopistot siirtämään opetuksen verkon välityksellä tapahtuvaksi, joka on vähentänyt runsaasti opiskelijoiden sosiaalisia kontakteja ja muuttanut arjen täysin päälaelleen. Etäopetuksen myötä vuorovaikutuksen vähentyminen ja suoran sekä välittömän tuen puute lienee vaikuttanut opiskelijoiden opiskelumotivaatioon ainakin jollain tasolla. Etäopetuksen käytänteiden omaksuminen ja epävarmat tulevaisuuden näkymät pandemian osalta johtavat siihen, ettei paluuta täysin aiempaan ole välttämättä tapahtumassa. Näin ollen tulevaisuuden opetusta suunniteltaessa on tärkeä tunnistaa ja ymmärtää yhä paremmin opiskelijoiden motivaatiotekijöitä.

Tavoitteet:
Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani yliopisto-opiskelijoiden motivaatiota pandemian aikana, sekä sitä minkälaisia yhteyksiä motivaatiolla on opintojen vaiheeseen sekä opiskelijoiden tulevaisuuden toiveisiin opiskelun järjestämisestä jatkossa. Tutkimuksessa motivaatiota lähestyttiin odotusarvoteorian kautta. Tutkielmassa käytetty aineisto kerättiin osana laajempaa tutkimushanketta keväällä 2021. Tutkimukseen osallistui 1718 opiskelijaa kolmesta eri suomalaisesta yliopistosta. Tutkimuksessa mitattiin opiskelijoiden odotuksia, arvostuksia sekä kustannuksia.

Tulokset:
Tutkielmassa tunnistettiin viisi erilaista motivaatioprofiiliryhmää, jotka erosivat toisistaan opiskeluihin liitettyjen odotusten, arvostusten ja negatiivisten kustannusten osalta: heikosti motivoituneet kuormittuneet (30.3%), kohtalaisen motivoituneet (24.6%), kuormittuneet hyötyorientoituneet (16.1%), hyötyorientoituneet (15.7%) ja myönteisen kunnianhimoiset (13.2%). Nämä löydetyt profiiliryhmät olivat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, mutta tarjosivat samanaikaisesti myös kiinnostavaa uutta tietoa yliopisto-opiskelijoiden odotuksista, arvostuksista ja opiskeluun liitetyistä kustannuksista etäopetuksen aikana. Heikosti motivoituneet ja kuormittuneet opiskelijat painottuivat akateemisesti vanhempiin opiskelijoihin. Motivoituneet ja opiskeluun kunnianhimoisesti suhtautuneet opiskelijat halusivat jatkaa etätoteutuksessa, kun taas heikosti motivoituneet ja kuormittuneet opiskelijat toivoivat joko hybridi- tai lähiopetusta.

Merkitys ja jatkotutkimus:
Tämän tutkielman tulosten perusteella voidaan ymmärtää yhä paremmin yliopisto-opiskelijoiden motivationaalisia tekijöitä etäopetuksen aikana. Tutkimuksen havaintoja voidaan hyödyntää suunnitellessa tulevaisuuden opintoja. Tutkimuksessani ei ollut huomioitu opinnoissa suoriutumista, jonka tarkastelu motivaation lisäksi voisi tuoda kiinnostavia uusia ulottuvuuksia. Myös opinnoista suoriutumiseen liittyviä asioita tulee pohtia, kun suunnitellaan tulevaisuuden yliopisto-opiskelua.

Paavo Pikkarainen
Yliopisto-opiskelijoiden opiskelumotivaatio koronaviruspandemian aikana

Julkaistu

”Moodle auki ja keskustelut tulille” – verkkokeskustelut kokemusten jakamisen ja vertaistuen mahdollistajana verkkokurssilla

Tutkielman tausta ja toteutus

Verkko-opetuksen mahdollistavat verkko-oppimisympäristöt ovat teknologiakehityksen myötä ottaneet merkittäviä harppauksia eteenpäin. Opetuksen laajennuttua verkkoon myös opiskelijoiden väliset kasvokkaiset vuorovaikutustilanteet ovat siirtyneet verkkokursseilla tapahtuviksi asynkronisiksi vuorovaikutustilanteiksi.

Helsingin yliopiston tiedekuntarajat ylittävä Kohti parempaa opiskelua -verkkokurssi järjestettiin viidettä kertaa syksyllä 2020. Tämän tutkielman kohteena oli kurssin opiskelijoiden väliset verkkokeskustelut, joiden alustana toimi Moodle-verkko-oppimisympäristö. Tavoitteena oli selvittää, millaisena vuorovaikutuksen ja vertaistuen mahdollistajana kurssin verkko-oppimisympäristössä käydyt pienryhmäkeskustelut näyttäytyvät ja millaisina opiskelijat ne kokevat.

Laadullinen tutkimusaineisto koostui kahdesta osasta: verkkokurssin pienryhmäkeskusteluista ja opiskelijoiden (n=32) kirjoittamista loppuraporteista. Verkkokeskusteluaineisto sisälsi 645 yksittäistä viestiä, jotka olivat kahdeksan pienryhmän kirjoittamia.

Tutkimustulokset – haasteita ja mahdollisuuksia

Tutkielmaan osallistuneille opiskelijoille tuotti haasteita noudattaa ohjeita keskusteluaktiivisuuteen ja aikatauluun liittyen. Vain yksi opiskelija kirjoitti ohjeistuksen mukaiset kolme viestiä viikoittain, jolloin 97 % kurssille osallistuneista kirjoitti kurssin aikana vähemmän kuin vaaditun viestimäärän. Myös annetussa aikataulussa oli haastava pysyä: 41 % kaikista viesteistä oli kirjoitettu myöhässä.

Näistä haasteista huolimatta opiskelijoiden välinen verkkovuorovaikutus oli asiapitoista, positiivista ja kannustavaa: kaikki kirjoitetut viestit liittyivät viikon tai laajemmin koko kurssin teemaan, 54 % viesteistä oli positiivissävytteisiä ja 45 % vastausviesteistä oli kannustavia. Ei siis ihmekään, että kaksi kolmasosaa tutkielmaan osallistuneista opiskelijoista koki pienryhmäkeskustelut hyödyllisinä ja/tai mielekkäinä.

Loppuraporteissa opiskelijat itsekin raportoivat verkkovuorovaikutukseen liittyneen sekä haasteita että mahdollisuuksia. Keskustelun vuorovaikutuksettomuus, tuntemattomien kanssa keskusteleminen, pohdintojen pinnallisuus, aikataulu ja ryhmäkoko aiheuttivat haasteita, mutta keskustelu mahdollisti vertaistuen, vinkkien jakamisen, tutustumisen ja oman näkökulman avartumisen. Opiskelijat raportoivat 23 yksittäistä mainintaa haasteisiin liittyen ja 46 yksittäistä mainintaa mahdollisuuksiin liittyen. Tutkimustulokset verkkovuorovaikutuksen ominaisuuksista sekä painopiste opiskelijoiden kokemissa verkkovuorovaikutuksen mahdollisuuksissa osoittivat, että kurssin verkkovuorovaikutus oli osin onnistunutta.

Kehittämisehdotukset tulosten perusteella

Tässä tutkielmassa keskustelun vuorovaikutuksettomuus oli merkityksellisin koettu verkkovuorovaikutuksen haaste. Lisäksi opiskelijan henkilökohtaisella, mutta etenkin pienryhmän keskusteluaktiivisuudella löydettiin yhteys koettuun pienryhmäkeskustelujen hyötyyn ja mielekkyyteen. Olisi siis merkityksellistä pohtia, kuinka opiskelijoiden välistä vuorovaikutuksellisuutta saataisiin verkossa edistettyä sekä määrällisesti että laadullisesti. Tutkielmassa esittelemäni kehittämisehdotukset liittyvät ryhmäyttämiseen, motivaatioon ja verkkovertaistukeen, joiden uskon olevan merkittävimpiä tekijöitä verkkovuorovaikutuksen kehittämiselle.

Verkko-opetus ja verkkovuorovaikutus korkeakoulukontekstissa ovat tulleet jäädäkseen. Verkko mahdollistaa oppimisen, vuorovaikutuksen ja tämän tutkielman valossa myös vertaistuen, mutta kuten teknologiakehityksessä ylipäätään, emme saisi jäädä ”tuleen makaamaan”, vaan kehitystyön tulisi olla tavoitteellista ja pitkäjänteistä – jo meidän opiskelijoiden takia.

Rosa Jussilainen

Verkkokeskustelut kokemusten jakamisen ja vertaistuen mahdollistajana Helsingin yliopiston verkkokurssilla

Julkaistu

Hyvinvointia on mahdollista tukea osana yliopisto-opintoja

Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia heikentävän psyykkisen oireilun on todettu olevan yleistä ja lisääntymään päin. Kehityskulku on ollut selvillä jo aikana ennen kevään 2020 poikkeustilaan siirtymistä. Kulunut vuosi on heikentänyt osan opiskelijoiden hyvinvointia entisestään.

Haasteet opiskelijoiden hyvinvoinnissa vaikuttavat herkästi opintojen etenemiseen ja opintomenestykseen sekä voivat johtaa opintojen keskeyttämiseen. Opiskeluaikana alkanut oireilu voi seurata myös työelämään, joten haasteiden ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää myös yliopisto-opiskelijoiden myöhemmän työkyvyn ja hyvinvoinnin valossa.

Psykologinen joustavuus ja suunnitelmallisen opiskelun taidot osana opiskelukykyä

Yliopisto on toimintaympäristö, jossa menestyminen edellyttää opiskelijalta itsesäätelyä ja kykyä itsenäiseen toimintaan. Tiedonkäsittelyyn liittyvien valmiuksien lisäksi opiskelijoilta edellytetään kykyä ottaa vastuuta opintojen suunnittelusta sekä ajankäytön hallinnasta. Suunnitelmallisen opiskelun taidoissa ilmenevien haasteiden on todettu olevan yhteydessä opiskelijoiden hyvinvoinnin haasteisiin, altistavan opiskelijan stressille ja lisäävän opintoihin liittyvää uupumusriskiä.

Kognitiivisten kykyjen sekä opintoihin liittyvien suoritusten hallinnointiin liittyvien taitojen lisäksi korkeakouluopiskelu vaatii opiskelijoilta emotionaalisen itsesäätelyn taitoja. Psykologisen joustavuuden käsitteellä viitataan yksilön kykyyn toimia erilaisissa tilanteissa tavoitteellisesti ja arvojensa mukaisesti negatiivisista ajatuksista ja tunteista huolimatta. Psykologisen joustavuuden on havaittu olevan hyvinvointiin monella tavalla yhteydessä oleva tekijä. Psykologisen joustavuuden tukemisesta hyväksymis- ja omistautumisterapian harjoitteisiin perustuvien interventioiden avulla on mittavaa näyttöä.

Yliopisto-opintojen yhteydessä toteutetuista hyvinvointia psykologisen joustavuuden ja suunnitelmallisen opiskelun avulla tukevien interventioiden vaikuttavuudesta on alustavaa näyttöä, mutta lisää tietoa tarvitaan.

Opintoihin integroitu verkkokurssi hyvinvointi-interventiona

’Kohti parempaa opiskelua’ on pedagogisten yliopistolehtoreiden Henna Asikaisen ja Nina Katajavuoren kehittämä opintoihin integroitu verkkokurssina toteutettava hyvinvointi-interventio, jonka tarkoituksena on edistää yliopisto-opiskelijoiden opiskelukykyä tukemalla psykologista joustavuutta ja opiskelutaitoja.

Helsingin yliopistossa vuonna 2019 syksyllä toteutetun kurssin yhteydessä koe-kontrolliasetelmalla toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten yliopisto-opiskelijoiden psykologinen joustavuus, koettu hyvinvointi ja stressi sekä opiskeluun liittyvä uupumus ovat yhteydessä toisiinsa ja minkälaisia muutoksia niissä havaitaan intervention jälkeen verrattuna kontrolliryhmän tuloksiin.  Tutkimukseen osallistui 74 yliopisto-opiskelijaa (koe-ryhmä n=38, kontrolliryhmä n=36).

Yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointiin voi vaikuttaa

Tutkimus osoitti, että psykologinen joustavuus, koettu hyvinvointi, stressi, opiskeluun liittyvä uupumus ja suunnitelmallisen opiskelun taidot olivat yhteydessä toisiinsa. Psykologisen joustavuuden havaittiin olevan positiivisessa yhteydessä koettuun hyvinvointiin ja suunnitelmallisen opiskelun taitoihin ja vastaavasti negatiivisessa stressiin ja opintoihin liittyvään uupumukseen. Tulokset vahvistivat kirjallisuudessa esitettyä käsitystä siitä, että psykologinen joustavuus on yhteydessä useisiin opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviin tekijöihin.

Kohti parempaa opiskelua –kurssin interventioon osallistuneiden koehenkilöiden psykologinen joustavuus, koettu hyvinvointi ja suunnitelmallisen opiskelun taidot lisääntyivät. Opiskelijoiden kokema stressi väheni ja opiskeluun liittyvä uupumusriski pieneni. Kontrolliryhmässä vastaavia muutoksia ei tapahtunut.

Tulokset antavat viitteitä siitä, että yliopisto-opiskelijoiden hyvinvointia on mahdollista tukea verkkointerventiolla yhdistämällä hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuvat harjoitukset suunnitelmallisen opiskelun taitojen tukemiseen. Verkkokurssimuotoisen hyvinvointi-intervention aikaansaamista yksilötasoisista sekä pitkäkestoisista muutoksista tarvitaan lisää tutkimusta.

– Kristiina Räihä

Pro gradu -tutkielma: Psykologinen joustavuus ja suunnitelmallisen opiskelun taidot yliopisto-opiskelijoiden hyvinvoinnin tukena