Helsingin yliopisto
Marraskuun teemat Think Open -blogissa liittyivät pitkälti avoimeen julkaisemiseen ja kirjoittajamaksuihin. Pintaa syvemmältä tarkasteltiin myös avointa lähdekoodia Helsingin yliopistossa ja tieteellisen julkaisemisen prosessia kustantamon näkökulmasta.
(This article is also available in English.)
Avoin lähdekoodi
- Helsingin yliopiston lähtökohtana on suosia avoimen lähdekoodin ratkaisuja, mutta käytännön tilanteissa valintoja ohjaavat myös muut periaatteet, kuten käytettävyys, ylläpito ja kustannukset. Blogiartikkelissa (englanniksi ja suomeksi) käsitellään avoimen koodin linjauksia ja käytäntöä yliopiston näkökulmasta.
Open access
- Annals of Medicinestä tuli open access -lehti tämän vuoden alussa. Mikä muuttui ja kannattiko siirtymä? Vuonna 1989 perustetun lääketieteen alan lehden pitkän linjan suomalaiseditorit pohtivat muutosta. Esiin nousevat mm. lehden vaikuttavuus, vertaisarviointi ja käsikirjoitusten laatu.
- ”Koko tiedejulkaisemisen malli pitäisi miettiä uudelleen” -artikkelissa (englanniksi ja suomeksi) Helsingin yliopiston tutkijat jakavat näkemyksiään kirjoittajamaksuista (APC), rinnakkaistallennuksesta ja avoimesta julkaisemisesta. Esillä on mm. kirjoittajamaksujen kalleus, OA-tilastot ja kustantajien pykäläviidakot.
Tieteellinen julkaiseminen
- Mitä kustantaja oikeastaan tekee? Think Open -blogin vieraskynäkirjoituksessa (englanniksi) itsenäisen kansainvälisen Multilingual Matters/Channel View Publications -tiedekustantamon johtaja tarkastelee tiedekustantamisen prosessia alusta loppuun, kustannuksia unohtamatta.
Kirjoittajamaksut (APC)
- Miten kirjoittajamaksut edistävät tieteen avoimuutta? kysytään APC-sarjan neljännessä osassa (englanniksi ja suomeksi). Kirjoittajamaksut ovat osa avoimen julkaisemisen monimuotoista kokonaisuutta, jonka tavoitteena on tehdä tutkimusjulkaisujen avoimesta saatavuudesta lähtökohta. Eri keinot avoimuuden toteuttamiseen tukevat strategiaa.
- Mitä työtä kirjoittajamaksuihin liittyy kirjastossa? Kirjoittajamaksuja käsittelevän sarjan kolmannessa osassa (englanniksi ja suomeksi) kuvataan, mitä taustatyötä – sopimusten neuvottelemisesta maksujen seurantaan – APC-maksuihin sisältyy, jotta prosessi olisi HY-tutkijan kannalta mahdollisimman yksinkertainen.
- Millaista tukea Helsingin yliopisto tarjoaa kirjoittajamaksuissa? Kirjoittajamaksuja käsittelevän sarjan toisessa osassa (englanniksi ja suomeksi) esitellään kaksi tapaa, jolla HY-tutkijat voivat saada tukea kirjoittajamaksuihin: lehtitilausten kautta tai APC-rahoituksesta.
Palveluita tutkijoille
- Kansalliskirjasto tarjoaa tutkija- ja datapalveluita neljällä tasolla: aineistoja voi käyttää itsenäisesti, asiantuntijoiden tukemana, hankeyhteistyössä ja tulevaisuudessa myös residensseissä – blogiartikkelissa käydään tutkijapalvelut läpi taso tasolta. Kansalliskirjaston monikieliset kokoelmat ja data-aineistot toimivat ihmistieteilijöille ja muille tutkijoille niin lähdeaineistona kuin tutkimuskirjallisuutena.
Mistä aiheista Think Open -blogissa pitäisi kirjoittaa? Tai olisiko sinulla oma kirjoitusidea? Kerro ehdotuksesi alla olevaan kommenttikenttään tai kirjoita sähköpostia: juuso.ala-kyyny@helsinki.fi.
Tiedejulkaisemisen pitäisi uudistaa siten, että jokaisen väitelleen tutkijan tulisi vertaisarvioida noin 10 käsikirjoitusta, ennen kuin saisi oikeuden julkaista yhden oman.
Työskentelen itse LUMAT-lehden toimituspäällikkönä ja arvioijana yli kymmenessä lehdessä. Kokemukseni pohjalta voin sanoa, että vertaisarviointi vaikuttaisi olevan koko tieteen haastavin osa-alue. Haasteet kohdistuvat sekä laatuun että nopeuteen. Ei ole kannustimia. Vertaisarvioinnit tulisi huomioida virkamenettelyissä ja yliopistojen rahoituksissa.
Maksuton OA vaikuttaa olevan kestämätön malli, koska alan julkaisuvolyymit ovat niin suuret. Kahta miljoonaa artikkelia vuodessa ei iltapuhteena toimiteta, arvioida ja prosessoida julkaisukuntoon. Vaikka idea maksuttomasta laadukkaasta OA -lehdestä on kaunis, tulee vapaaehtoistyön rajat vastaan noin 150 artikkelin kohdalla/vuosi.
Kiitos kommentista, Johannes! Uskon, että moni yhtyy näkemykseesi vertaisarvioinnin merkityksestä ja kannustinten puutteesta. Annals of Medicine -haastatteluissa (ks. yllä) oli esillä arviointien saamisen vaikeus julkaisemista korostavassa tutkimuskulttuurissa.
Mitä tulee maksuttomaan OA:han (diamond OA), se ei kai tarkoita samaa kuin ilmainen? Vaikka julkaiseminen on tutkija-kirjoittajalle maksutonta, itse julkaisemisen tukena on monenlaista viritystä (mm. tieteellisen seuran tuki tms.). Julkaiseminen (ml. julkaisukuntoon saattaminen) maksaa tavalla tai toisella jotain, kuten kuvasit. Blogijuttu Multilingual Matters/Channel View Publications -kustantamosta kuvaa tätä julkaisemiseen liittyvää työtä.