Mitä hyötyä Editori-julkaisualustasta on opetukselle ja opiskelijoille?

Voisiko kurssilla tehty essee, kirjallisuuskatsaus tai pieni tutkimus kiinnostaa laajempaakin yleisöä? Helsingin yliopistossa käytössä oleva avoimien lehtien Editori-julkaisualusta tarjoaa opetukselle ja opiskelijoille mahdollisuuksia tuoda kurssitöitä esiin. Sen avulla voi julkaista kurssitöistä kootun lehden tai perustaa jopa täysin uuden open access -opiskelijajulkaisun. Opetuksessa Editoria voi käyttää myös tieteellisten käytäntöjen, kuten vertaisarvioinnin, harjoitteluun.

Jatka lukemista ”Mitä hyötyä Editori-julkaisualustasta on opetukselle ja opiskelijoille?”

Editori stories: LUMAT – a top journal in its field of research in mathematics, science and technology teaching

”We run the journal on a small budget within our own working hours, and pretty much outside of working hours as well. The Editori offers us a little relief from the workload, for example by outsourcing maintenance”, says Johannes Pernaa, university lecture at the University of Helsinki. In this interview, Pernaa tells how LUMAT, one of the leading journal in its field, moved to the Editori publishing platform. He also talks about the daily life of running a scientific journal, from editorial work to marketing.

Jatka lukemista ”Editori stories: LUMAT – a top journal in its field of research in mathematics, science and technology teaching”

The open science annual review picks up the main topics in 2020: from Plan S to coronavirus pandemic

The open science review 2020 includes the refinements of Plan S and the tool for checking the Plan S compatibility of publishing channels, it provides a look at the guidelines and recommendations made in national open science coordination, and it provides an overview of the effects of the coronavirus pandemic on the openness of scientific information. The special theme is open access journals that vanish from the web – and the researcher’s means of preserving her or his own research.

Jatka lukemista ”The open science annual review picks up the main topics in 2020: from Plan S to coronavirus pandemic”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut

Avoimen tieteen vuosikatsauksen päätösosassa käydään läpi Think Open -blogisatoa. Teemoina nousevat esiin muun muassa avoin opetus eri muodoissaan, aineistonhallinnan (RDM) perusteet, tutkimuksen arviointi ja tutkimusinfrastruktuurit. Lopuksi luodaan silmäys vuoden 2020 luetuimpiin blogiartikkeleihin. Avoimen tieteen vuosikatsauksen ensimmäinen (pääteemat) ja toinen osa (uutiset) julkaistiin viime viikolla.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 3 – kymmenen blogiteemaa ja luetuimmat jutut”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta

Avoimen tieteen vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi vuoden 2020 uutissatoa ja artikkelitarjontaa. Noin kymmenen poiminnan listauksessa nousevat esiin muun muassa avoimen tieteen linjausten suhde tutkijan arkeen, avointen julkaisujen osuuden lisääntyminen suomalaisissa yliopistoissa, kotimaisten tiedelehtien avoimuus, vastuullinen arviointi ja APC-maksuja maksavien tutkijoiden asema tutkimusyhteisössä. Vuosikatsauksen avausosa (pääteemat) julkaistiin 12. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) julkaistaan 18. tammikuuta.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 2 – kymmenen poimintaa uutistarjonnasta”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 1 – Plan S:n viilauksia, kotimaan linjauksia ja katoavia OA-lehtiä

Avoimen tieteen vuoden 2020 katsauksen ensimmäisessä osassa pureudutaan Plan S:n tarkennuksiin ja julkaisukanavien Plan S -yhteensopivuuden tarkistavaan työkaluun, luodaan tiivis silmäys kansallisessa avoimen tieteen koordinaatiossa tehtyihin linjauksiin, suosituksiin ja ohjeistuksiin sekä tarkastellaan koronavuoden vaikutuksia tieteellisen tiedon avoimuuteen. Erikoisteemana käsitellään verkosta katoavia open access -lehtiä ja tutkijan mahdollisuuksia vaikuttaa oman tutkimuksensa säilyttämiseen. Avoimen tieteen vuosikatsauksen toinen osa (uutiset) julkaistaan 14. tammikuuta ja kolmas osa (blogijutut) 19. tammikuuta.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2020, osa 1 – Plan S:n viilauksia, kotimaan linjauksia ja katoavia OA-lehtiä”

Poimintoja Helda Open Books -kokoelmasta ja pohdintaa avoimen kirjajulkaisemisen haasteista

Helsingin yliopiston avointen kirjojen Helda Open Books on kasvanut jo yli 130 kirjan kokoelmaksi. HOB-julkaisupalvelu on yliopiston tutkijoiden ja opettajien käytössä. Tässä blogipostauksessa neljä tutkijaa poimii Helda Open Booksista omat lukuvinkkinsä ja kertoo ajatuksiaan avoimesta monografiajulkaisemisesta, erityisesti siihen liittyvistä haasteista.

Jatka lukemista ”Poimintoja Helda Open Books -kokoelmasta ja pohdintaa avoimen kirjajulkaisemisen haasteista”

”Kirja on hyvä julkaista avoimena, koska haluan, että sitä käytetään”

Yliopistonlehtori Ulrike Richter-Vapaatalo halusi julkaista saksan kielen oppikirjansa ensin painettuna. Sähköinen avoin julkaiseminen Helda Open Booksissa osoittautui kuitenkin hyväksi vaihtoehdoksi; avoin saatavuus varmistaa sen, että monikieliseen kontekstiin suunniteltu oppi- ja tietokirja on helposti erilaisten kielten opiskelijoiden saatavilla.

Jatka lukemista ””Kirja on hyvä julkaista avoimena, koska haluan, että sitä käytetään””

Where is the help and support for research data management?

The digital environment requires new skills from researchers. For example, a researcher has to understand the complexities of the relevant legislation, or know how to choose suitable IT solutions to keep their data secure. Fortunately, researchers are not left to navigate these issues alone, as we have several services available for data management.

Jatka lukemista ”Where is the help and support for research data management?”