Salzburgin julistus vie kohti koneluettavia aineistonhallintasuunnitelmia

Koneluettavat aineistonhallintasuunnitelmat tekevät tuloaan. DMP:n (data management plan) tekijälle – esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkijalle – tämä näkyy kirjoitettavan tekstimäärän vähentymisenä, organisaatioille se avaa uusia mahdollisuuksia palveluiden ja datanhallinnan prosessien kehittämiseen. Koneluettavuutta edistetään yhteistyössä eri toimijoiden kesken, ja kansainvälisesti Salzburgin julistus ilmaisee DMP-työkalua kehittävien tahojen yhteisen tahtotilan. Suomessa DMP-konsortio allekirjoittaa Salzburgin julistuksen lähitulevaisuudessa, ja konsortio kehittää kansallisesti DMP-työkalua koneluettavuuden suuntaan.

Jatka lukemista ”Salzburgin julistus vie kohti koneluettavia aineistonhallintasuunnitelmia”

Milloin hälytyskellojen pitäisi soida – kirjaston opas tukee tutkijaa julkaisukanavan valinnassa

Helsingin yliopiston kirjasto on julkaissut kevään aikana Julkaisukanavan valinta -oppaan, joka tukee tutkijaa luotettavien avoimien julkaisijoiden löytämisessä ja epäilyttävien julkaisijoiden – tai suoranaisten saalistajajulkaisujen – tunnistamisessa. Oppaasta löytyy tarkistuslistoja ja muita työkaluja julkaisukanavan valinnan tueksi. Oma osionsa on paljon esillä olleiden MDPI- ja Frontiers-kustantajien tarkastelulle.

Jatka lukemista ”Milloin hälytyskellojen pitäisi soida – kirjaston opas tukee tutkijaa julkaisukanavan valinnassa”

When the alarm bells should go off – a library guide to help researchers choose a publishing channel

During the spring, the Helsinki University Library has published a guide, Assessing open access journal quality, to help researchers find reliable publishers and identify dubious publishers – or predatory publishers. The guide includes checklists and other tools to help you choose a publication channel. There is a section dedicated to the much discussed MDPI and Frontiers publishers.

Jatka lukemista ”When the alarm bells should go off – a library guide to help researchers choose a publishing channel”

Miten aineistonhallinnan suunnitelmista saisi vielä enemmän irti? Uusi kansallinen konsortio DMP-työn tukena

Aineistonhallintasuunnitelma (DMP) on tutkimuksen laadun ja riskinhallinnan väline, joka tarjoaa myös organisaatioille uusia mahdollisuuksia esimerkiksi datapalveluiden ja -tietovarantojen kehittämiseen. Tammikuussa 2022 aloittanut uusi kansallinen DMP-konsortio kartoittaa pilottiprojekteissa DMP:n uusia mahdollisuuksia, mutta jatkaa myös ydinpalveluiden – DMPTuuli-työkalun ja DMP-ohjeiden – tuottamista tutkijoille.

Jatka lukemista ”Miten aineistonhallinnan suunnitelmista saisi vielä enemmän irti? Uusi kansallinen konsortio DMP-työn tukena”

Humanist in the world of data, researchers at academic institutes and open education in Kumpula – Think Open Blog in February

A brief overview of the articles published in University of Helsinki’s Think Open blog in February. Themes vary from research data and sensitive data to open education and article processing charges (APCs).

Jatka lukemista ”Humanist in the world of data, researchers at academic institutes and open education in Kumpula – Think Open Blog in February”

Laboratorion IT-hankinnoista – käytäntöjä ja pohdintoja

Kemian laitos - Veikko Somerpuro

Tietotekniikkakeskuksen asiantuntijat kohtaavat tämän tästä tutkimuslaitteita ja -ympäristöjä, joiden ylläpitäminen edellyttää tutuista rutiineista poikkeamista. Tietokoneen tai laitteen malli voi olla yliopistoympäristössä ainutlaatuinen tai sen käyttötapa saattaa kaivata sekä tavanomaista huolellisempaa tietoturvaa että laitteen helppoa käytettävyyttä opiskelijoille ja vieraileville tutkijoille. Tässä jutussa tietotekniikkakeskuksen asiantuntija Sebastian Porceddu kertoo, millaisia asioita laboratorioympäristöjen IT-hankinnoissa on hyvä ottaa huomioon.

Jatka lukemista ”Laboratorion IT-hankinnoista – käytäntöjä ja pohdintoja”

Aineistonkeruuta eri kielillä – kokemuksia monikielisen kyselyn tekemisestä REDCap-alustalla tutkimuksessa koulun islamin opetuksesta

Mikä kyselyalusta on sopiva silloin, kun kerätty tutkimusaineisto sisältää sensitiivistä dataa? Miten rakennetaan tutkimukseen osallistuvan näkökulmasta mahdollisimman selkeä monikielinen kysely REDCap-alustalla? Nämä kysymykset olivat ajankohtaisia, kun väitöskirjatutkija Niina Putkonen valmisteli väitöskirjatutkimukseensa liittyvää monikielistä tutkimusta. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan toinen osa – avausosa luettavissa täällä.

Jatka lukemista ”Aineistonkeruuta eri kielillä – kokemuksia monikielisen kyselyn tekemisestä REDCap-alustalla tutkimuksessa koulun islamin opetuksesta”

Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin

Helsingin yliopistossa on ollut vuoden verran käytössä REDCap-ohjelma, joka on kehitetty erityisesti sensitiivisen tutkimusdatan keräämiseen. Monipuolinen työkalu taipuu monenlaiseen käyttöön, ja tässä blogiartikkelissa luodaan katsaus ohjelman erilaisiin ominaisuuksiin ja käyttöön tutkimuksessa. Kirjoittajina ovat Helsingin yliopiston REDCap-tuen asiantuntijat. Tämä on kaksiosaisen REDCap-juttusarjan avausosa – toinen osa luettavissa täällä.

Jatka lukemista ”Mikä on REDCap ja miksi juuri se voisi sopia tutkimusdatasi keruuseen – katsaus monipuolisen työkalun mahdollisuuksiin”

Kansalliskirjaston tutkijapalvelut perustuvat aineiston tuntemukseen, datan tarjontaan ja hankeyhteistyöhön

Kansalliskirjaston aineistot ja kokoelmat ovat monikielisiä ja palvelevat tutkijoita niin lähdeaineistoina kuin tutkimuskirjallisuutena. Oli kyse sitten analogisista, digitaalisista tai data-aineistoista, monille ihmistieteilijöille – ja sovelletusti myös muillekin tutkijoille – on tarjolla ammennettavaa Kansalliskirjaston laajoista kokoelmista ja palveluista. Kansalliskirjaston aineistoja voi käyttää itsenäisesti, asiantuntijoiden tukemana, hankeyhteistyössä ja tulevaisuudessa myös residensseissä. Kansalliskirjaston tutkijoille suunnatut palvelut on jaoteltu tutkimuksen ja opetuksen palveluihin ja tutkimusyhteistyöhön. Jatka lukemista ”Kansalliskirjaston tutkijapalvelut perustuvat aineiston tuntemukseen, datan tarjontaan ja hankeyhteistyöhön”

Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen

Verkossa on paljon enemmän avoimia kirjoja kuin arvaatkaan – ne on vain löydettävä. Myös Helsingin yliopiston julkaisuarkistossa Heldassa on yhä kattavampi open access -kirjojen valikoima. Tässä blogitekstissä kerrotaan Helda Open Books -kokoelman teosten löydettävyydestä ja näkyvyydestä, miten niitä edistetään ja mitä jokainen kirjoittaja voi tehdä oman teoksensa näkyvyyden parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Helda Open Books -kirjojen näkyvyys ja sen seuraaminen”