Artikkelit

Julkaistu

Myös tiedekirjat halutaan avoimiksi – haasteena puuttuva rahoitusmalli

Mitä kustannuksia liittyy tiedekirjojen avoimeen julkaisemiseen, ja miten ne katetaan? Millaisia tukimuotoja avoimeen kirjajulkaisemiseen on olemassa – tai pitäisi olla? Muun muassa näihin kysymyksiin saadaan vastauksia tässä artikkelissa, jossa Helsinki University Pressin (HUP) kustannusjohtaja Leena Kaakinen sekä viestintä- ja toimituspäällikkö Anna-Mari Vesterinen kertovat näkemyksiään avoimesta tiedekustantamisesta ja sen rahoituksesta sekä HUP:n kohdalla että yleisemminkin.

Jatka lukemista ”Myös tiedekirjat halutaan avoimiksi – haasteena puuttuva rahoitusmalli”

Julkaistu

Kielentutkimuksen aineistot avautuivat, koska tutkimus sitä tarvitsi – haastattelussa emeritaprofessori Terttu Nevalainen

”Ja koko ajan open access -ajatus oli läsnä – emme tee vain itsellemme, vaan myös muille tutkijoille”, Helsingin yliopiston englantilaisen filologian emeritaprofessori Terttu Nevalainen kuvaa kielentutkimuksen varhaista korpustyötä. Nevalainen on itse ollut kokoamassa tekstikorpuksia 1980-luvulta lähtien, ja tässä haastattelussa hän kertoo, miten avoimista aineistoista muodostui keskeinen osa kielentutkimuksen käytäntöjä.

Jatka lukemista ”Kielentutkimuksen aineistot avautuivat, koska tutkimus sitä tarvitsi – haastattelussa emeritaprofessori Terttu Nevalainen”

Julkaistu

Miten avoimesta julkaisemisesta tuli normaali käytäntö fysiikassa – haastattelussa professori Katri Huitu

”Omassa yhteisössäni julkaisu oli ja on arXivin myötä täysin avointa. Vaikka jotkut lehdet pyrkivät aluksi jarruttamaan julkaisemisen avoimuutta, sen hyödyt nähtiin niin suuriksi, että peruuttaminen avoimuudesta olisi ollut mahdotonta”, Helsingin yliopiston hiukkasfysiikan fenomenologian professori Katri Huitu kertoo. Preprint-artikkelien jakamiseen tarkoitettu arXiv on varhainen open access -innovaatio, joka syntyi käytännön tarpeesta. Tässä artikkelissa Huitu kertoo open access -vaiheista ja kuvaa  julkaisemisen prosessia fysiikan alalla.

Jatka lukemista ”Miten avoimesta julkaisemisesta tuli normaali käytäntö fysiikassa – haastattelussa professori Katri Huitu”

Julkaistu

Humanisti datamaailmassa: Kesän DMP-rumban oppitunnit

”DMP:ssä ei ole tarkoitus sanoa sitä, mitä jotkut muut haluavat kuulla, vaan puhua totta”, kirjoittaa Aleksi Peura datanhallintaa käsittelevän blogisarjansa viidennessä osassa. Kirjaston datatiimiin kuuluva Peura käy läpi aineistonhallintasuunnitelmien (DMP, data management plan) kesän tarkistusurakassa tekemiään havaintoja, ja käsiteltävänä ovat niin ”hyvän DMP:n” harha, DMP:n pohjimmainen tarkoitus kuin tutkijan tarjolla oleva tuki.

Jatka lukemista ”Humanisti datamaailmassa: Kesän DMP-rumban oppitunnit”

Julkaistu

Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä

Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa sisältää alkuvuoden 2022 uutiskoosteen sekä lukuvinkkejä. Teemoina ovat tuttujen Plan S:n ja Suomen Akatemian lisäksi tutkimuksen arvioinnin uudistaminen, maksuton avoin julkaiseminen, tieteellisten seurojen rooli, ResearchGaten oikeustapaus, datanhallinnan johtaminen, avoimuuden kannustimet, tutkimusaineistojen avaamisen vaikeus, Helsinki University Press, tiedeinstituutit ja muutama muukin aihe. Puolivuotiskatsauksen avausosa käsitteli kansallisia linjauksia.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 2: uutisia ja lukuvinkkejä”

Julkaistu

Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 1: kansalliset linjaukset ja suositukset

Avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) kotimainen koordinaatiotyö on tuottamassa tänä vuonna suuren määrän uusia kansallisia linjauksia. Työn alla on ollut toimintakulttuuriin, avoimeen oppimiseen, tieteellisiin kirjoihin ja tutkimusmenetelmiin liittyviä teemoja. Tämä blogikatsaus summaa alkuvuoden 2022 aikana valmistuneet ja kommentoitavana olleet linjaukset, ohjeet ja suositukset. Avoimen tieteen puolivuotiskatsauksen toinen osa käy läpi uutiset ja lukuvinkit.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen puolivuotiskatsaus, osa 1: kansalliset linjaukset ja suositukset”

Julkaistu

Tieteidenvälisillä poluilla löysi lopullisen muotonsa monien vaiheiden jälkeen – tämä on tarina kirjan synnystä

”Ei me tiedetty kauhean selvästi tästä HOB-asiasta silloin, kun aloitimme, mutta se tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen”, Risto Willamo kertoo Helda Open Booksin valitsemisesta. Willamon lausahdus kuvaa kenties yleisemminkin sitä käänteidentäyteistä matkaa, jonka opinnäytteiden ohjaamisen tueksi elokuussa 2022 julkaistu Tieteiden välisillä poluilla -kirja on kulkenut. Tässä blogiartikkelissa tekijät kertovat, miten kaikki sai vuonna 2019 alkunsa ja mitä sen jälkeen tapahtui.

Jatka lukemista ”Tieteidenvälisillä poluilla löysi lopullisen muotonsa monien vaiheiden jälkeen – tämä on tarina kirjan synnystä”