Helsingin yliopisto
Science fiction on tuttu kirjallisuudenlaji, mutta millaista voisi olla avoimen tieteen fiktio, open science fiction? Miten avoimen tieteen teemaa voisi käsitellä fiktiivisen kerronnan keinoin? Tutkija ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ja tutkija ja johtava tietoasiantuntija Matti Myllykoski kokeilivat, millaisiin kuvitteellisiin skenaarioihin avoin tiede taipuu. Tässä haastattelussa he kertovat fiktiokirjoitustensa taustoista ja vaikuttimista. Hämeen-Anttilan ja Myllykosken fiktiotekstit julkaistaan Think Open -blogissa.
Matti Myllykoski: Open access puolen kilon punttisalilla
Teologian tutkija ja tietoasiantuntija Matti Myllykoski vie lukijan baariin ”Avoin tiede fiktion kautta” -kirjoitussarjan kirjoituksessaan Open access puolen kilon punttisalilla. Tekstin teemat liittyvät mm. tieteellisen julkaisemisen kulttuuriin, avoimen julkaisemisen toteuttamistapoihin ja yliopistojen rooliin julkaisemisessa. Myllykosken mietteistä oheiseen kirjoitukseen liittyen voi lukea blogihaastattelusta.
Jatka lukemista ”Matti Myllykoski: Open access puolen kilon punttisalilla”
Virpi Hämeen-Anttila: Avoin ja avoin
Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila testaa avoimuuden rajoja ”Avoin tiede fiktion kautta” -kirjoitussarjan kirjoituksessaan Avoin ja avoin. Tekstin teemat liittyvät mm. avoimuuden ja vastuullisuuden väliseen jännitteeseen, hämäriin kustantajiin, tiedepolitiikkaan ja tutkijoiden osallistumiseen heitä koskevissa asioissa. Hämeen-Anttilan mietteistä oheiseen kirjoitukseen liittyen voi lukea blogihaastattelusta.
Parempi näkyvyys, enemmän vaikuttavuutta – ja kuusi muuta rinnakkaistallennuksen hyötyä
Rinnakkaistallennuksesta on monenlaisia hyötyjä, kuten maksuttomuus sekä näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääntyminen. Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti seitsemästä tärkeimmästä rinnakkaistallennuksen tuomasta hyödystä. Kirjoitus on neljäs osa rinnakkaistallennusta käsittelevässä juttusarjassa. [Artikkelia on päivitetty 8.12.2021]
Better visibility, more impact – and six other advantages of self-archiving
Self-archiving has many kinds of advantages, such as being free of charge and increasing visibility and effectiveness. This article briefly describes the most important advantages of self-archiving. This is the fourth part of Think Open blog’s article series on self-archiving. [This article was updated in December 8, 2021.]
Jatka lukemista ”Better visibility, more impact – and six other advantages of self-archiving”
Avoimen julkaisemisen lukupaketti kokoaa yhteen palvelut, strategiat ja käytännöt
Think Open Digestin Open access -teemanumero luo kattavan katsauksen avoimeen julkaisemiseen. Kaikkiaan 27 artikkelin kokonaisuudesta löytyy juttuja niin Helsingin yliopiston tarjoamista palveluista, kirjoittajamaksuista (APC) kuin avointen lehtien toimittamisesta. Avoimen julkaisemisen käytäntöjen ohella lukupaketti esittelee tiiviisti myös avoimen tieteen linjauksia ja strategioita kansainvälisestä Plan S -suunnitelmasta kansalliseen koordinaatioon.
Jatka lukemista ”Avoimen julkaisemisen lukupaketti kokoaa yhteen palvelut, strategiat ja käytännöt”
Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle
Helsingin yliopiston Datatuen juuret johtavat kymmenen vuoden päähän, kun Viikin kampuskirjastossa käynnisteltiin tutkijoiden ja kirjaston asiantuntijoiden yhteistä Solmu-hanketta. Tutkimusdatalla ja datanhallinnalla oli hankkeessa keskeinen rooli, ja näkemys datapalveluiden tarpeellisuudesta vahvistui. Kohta kuvaan tulivat myös muut yliopistopalvelut, erityisesti tietotekniikkakeskus, ja nykymuotoinen Datatuki-verkosto alkoi syntyä. Tässä blogiartikkelissa Datatuen historiaan eri tavoin osallistuneet henkilöt kertovat näkemyksiään datatukipalveluiden vaiheista. Lopuksi luodaan silmäys myös tulevaisuuteen, Datatukeen vuonna 2029 ja valitaan Datatuen tunnusbiisi.
Jatka lukemista ”Datatuki juhlii – kymmenen kysymystä kymmenvuotiaalle tienraivaajalle”
Four small steps – how to publish your paper openly in Helda repository
Many researchers would like to publish their articles openly in the University of Helsinki’s digital repository Helda, but don’t know how it happens. No fear, it is not difficult at all! In this blog text we will show you in plain language how everybody can self-archive their articles (publisher’s policies permitting) in few minutes. This is the third part of Think Open blog’s article series on self-archiving. [Updated 28.11.2021]
Jatka lukemista ”Four small steps – how to publish your paper openly in Helda repository”
Miten avoin tiede näkyy väitöskirjan tekijälle? Simo Kyllösen kokemuksia tohtorikoulutettaville suunnatusta verkkokurssista
Erilaisten tieteenalakulttuurien ymmärtäminen on ollut yliopistonlehtori Simo Kyllösen mukaan avoimen tieteen peruskurssin keskeisin anti. Avoimen tieteen periaatteiden soveltamiseen omassa tutkimuksessa tohtorikoulutettava tarvitsisi kuitenkin myös oman tiedeyhteisön ja tieteenalan tukea. Tässä jutussa Kyllönen kertoo keväällä 2019 pidetyn avoimen tieteen kurssin kokemuksista. Kurssille osallistui 127 tohtorikoulutettavaa kaikilta kampuksilta.
”Avoin oppiminen edellyttää, että palveluun panostetaan” – uusi palvelu kokoaa avoimet oppimateriaalit yhteen paikkaan
Avoimia oppimateriaaleja tuotetaan paljon hankkeissa ja oppilaitoksissa, mutta aineistoja laajasti yhteen kokoava paikka on toistaiseksi puuttunut. Nyt sellainen on valmisteilla. CSC:ssä on rakennettu avointen oppimateriaalien palvelua yhteistyössä opettajien kanssa noin vuoden ajan. Palveluun voi tallentaa ja kuvata aineistoja, ja niitä voi etsiä sieltä. Helsingin yliopiston opettajat voivat käyttää palvelua HY-käyttäjätunnuksilla. Palvelu avautuu tallentajille loppusyksystä ja käyttäjille vuodenvaihteessa. Uusi palvelu vahvistaa osaltaan opetuksen merkityksen vahvistumista avoimessa tieteessä.