Helsingin yliopisto
Think Open 2018 revisited! The first article in the blog on 7 May 2018 was a dialogue interview between vice rector Jouko Väänänen and associate professor Mikko Tolonen. The article covered open science themes extensively. In the new review of the debate five years ago, Tolonen highlights the importance of practical solutions in promoting open science, and he uses the DARIAH-FI network as an example.
AVOTT on jatkanut ATT:n viitoittamalla tiellä – Suomi on luonut oman mallinsa avoimen tieteen kansalliseen yhteistyöhön
Think Open 2018 – avauskuukauden blogijutut uudelleentarkastelussa! Blogin kolmas juttu 29. toukokuuta 2018 on uutinen Avoimen tieteen ja datan toimenpideohjelmasta, johon sisältyy myös avoimen tieteen kansallisen koordinaation aloittaminen Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) johdolla. Kuluneet viisi vuotta ovat olleet tarmokasta ohjelman toteuttamisen aikaa. TSV:n avoimen tieteen sihteeristöön kuuluvan Ilmari Jauhiaisen mukaan kahdeksankohtaisesta ohjelmasta vain avoimen tieteen rahoituksen varmistaminen on jäänyt – toistaiseksi – kartoittamattomaksi kohdaksi.
Onko tutkijalla aikaa hallita dataa? Susanna Nykyrin mukaan nyt tarvitaan ”investointeja ajankäytön mahdollistamiseen”
Think Open 2018 – avauskuukauden blogijutut uudelleentarkastelussa! Blogin toinen juttu 22. toukokuuta 2018 käsitteli dataviittaustiekarttaa ja siitä avautuvaa tutkimusdatan hallinnan ja jakamisen ilmiökenttää. Tampereen yliopiston johtavan tietoasiantuntijan Susanna Nykyrin mukaan tiekartan tapaiset suositukset ovat yhä tärkeitä, mutta niiden toimeenpanoon ja käytäntöjen tukemiseen tarvitaan konkreettista vastuutusta ja resursointia. Tämä koskee myös aikaa: ”Meritoitumiskäytänteiden kanssa käsi kädessä kulkee se, mitä työaikasuunnittelussa arvostamme”, Nykyri toteaa.
Avoin tiede kehittyy, kun ratkaisut tukevat tutkijoiden toimintaa – haastattelussa Mikko Tolonen
Think Open 2018 – avauskuukauden blogijutut uudelleentarkastelussa! Blogin ensimmäinen juttu 7. toukokuuta 2018 oli avoimen tieteen teemoja laajasti kartoittanut dialogihaastattelu vararehtori Jouko Väänäsen ja apulaisprofessori Mikko Tolosen välillä. Tolonen nostaa viiden vuoden takaisesta keskustelusta esiin erityisesti käytännön ratkaisujen merkityksen avoimen tieteen edistämisessä, ja mainitsee esimerkkinä DARIAH-FI-verkoston.
Blogilla viisi vuotta mittarissa! Tässä ovat kevään Think Open -artikkelit yhteen koottuna
Helsingin yliopiston avoimen tieteen Think Open -blogissa on julkaistu kevään aikana monipuolinen kokonaisuus tieteen avoimuutta eri puolilta tarkastelevia artikkeleita. Alla on tiivis katsaus kevään tarjontaan.
The blog is five years old! Here is a round-up of the Think Open articles published this spring
During the spring, the University of Helsinki’s open science blog Think Open has published a diverse selection of articles on the openness of science from different angles. Below is a brief overview of the spring offerings.
Kulttuuriperinnön digitointiin liittyy helppouden harha
Kulttuuriperintöaineiston digitalisaatio vaatii monenlaista osaamista, jota julkisessa keskustelussa ei aina oteta huomioon. Aineiston käytettävyys edellyttää erityisesti kuvailua eli metadataa, joka vanhassa aineistossa on monesti puutteellista ja vaatii täydentämistä. Digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen on myös tarkoitus säilyä ja olla ymmärrettäviä jopa satojen vuosien kuluttua, mikä on huomioitava pitkäaikaissäilytysratkaisuissa.
Jatka lukemista ”Kulttuuriperinnön digitointiin liittyy helppouden harha”
EU haluaa eroon avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksuista – nopeita muutoksia nykytilanteeseen ei ole luvassa
Keväällä valmisteltu tieteellistä julkaisemista koskeva EU-julkilausuma on nostamassa aiemman välittömän avoimuuden rinnalle myös julkaisemisen maksuttomuuden kirjoittajalle. Toistaiseksi on epäselvää, mitä tekeillä oleva julkilausuma käytännössä tarkoittaisi, mutta asiantuntija-arvioissa sitä pidetään luontevana askeleena EU:n avoimen julkaisemisen politiikassa. Pyrkimys edistää kirjoittajille maksutonta avointa julkaisemista (diamond open access) on nyt esillä Euroopassa muutenkin. Suomessa se on ollut avoimen tiedejulkaisemisen valtavirtaa jo pitkään.
Tekstiä tuottava tekoäly ja tieteen avoimuus
Keskusteluun kykenevä tekoäly on tehnyt tekoälyn kehittymisen hyvin konkreettiseksi. Harppaukset ovat herättäneet paljon keskustelua tekoälyn kehityskaarista ja sen vaikutuksista esimerkiksi työelämään, opiskeluun tai tieteeseen. Läpinäkyvyyden näkökulmasta generatiivisiin tekoälyihin liittyy avoimia kysymyksiä, jotka ovat keskeisiä tiedon laadun arvioimisessa: Millä logiikalla kontekstia tulkitseva kielimalli valitsee sanoja tekstiinsä? Mihin lähteisiin tekoäly perustaa vastauksensa? Millä tavalla tekoäly arvioi lähdeaineistojen laatua ja luotettavuutta? Tutkitun tiedon painoarvoa tekoälyratkaisuissa ei usein tunneta – tieteellisen tiedon avoimuudella (open access) voisi olla tässä oma merkityksensä.
Jatka lukemista ”Tekstiä tuottava tekoäly ja tieteen avoimuus”
Milloin hälytyskellojen pitäisi soida – kirjaston opas tukee tutkijaa julkaisukanavan valinnassa
Helsingin yliopiston kirjasto on julkaissut kevään aikana Julkaisukanavan valinta -oppaan, joka tukee tutkijaa luotettavien avoimien julkaisijoiden löytämisessä ja epäilyttävien julkaisijoiden – tai suoranaisten saalistajajulkaisujen – tunnistamisessa. Oppaasta löytyy tarkistuslistoja ja muita työkaluja julkaisukanavan valinnan tueksi. Oma osionsa on paljon esillä olleiden MDPI- ja Frontiers-kustantajien tarkastelulle.