Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen

Tiedeinstituuttien tutkijoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet toteuttaa tutkimusaineistojen avoimuutta kuin esimerkiksi korkeakoulujen tutkijoilla. Tiedeinstituuttien avoin tutkimusdata -hanke kartoitti avoimen tieteen nykykäytäntöjä, ja toi esiin muun muassa tutkimusinfrastruktuuripalveluihin liittyvät epäkohdat. Tutkijat Manna Satama ja Laura Nissin käyvät tässä blogiartikkelissa läpi tiedeinstituuttien tutkijoiden asemaa eri näkökulmista, ja he esittävät myös ratkaisuja nykytilanteen parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Onko tiede avointa kaikille? Katsaus tiedeinstituuttien tutkijoiden tilanteeseen”

Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kolme puheenaihetta

Avoimen tieteen vuosikatsauksen 2021 avausosassa kootaan yhteen keskeisiä puheenaiheita viime vuodelta. Pääteemoiksi nousevat avoimen tieteen lainsäädännön uudistaminen, kotimaisten tiedelehtien rahoitus ja avoimen tieteen kansallisen yhteistyön aikaansaannokset. Vuosikatsauksen toisessa osassa käydään läpi avoimen tieteen uutisia viime vuodelta.

Jatka lukemista ”Avoimen tieteen vuosikatsaus 2021 – kolme puheenaihetta”

Helda Open Booksin vuosi 2021 – nämä 25 kirjaa ovat nyt avoimesti saatavilla

Helsingin yliopiston kirjaston avoimien monografioiden julkaisupalvelu Helda Open Books on saatellut 25 kirjaa vuoden 2021 aikana (9. 12. mennessä). Kuten tähänkin asti, uusien avointen monografioiden joukossa oli monenlaisia teoksia: kurssikirjoja, kokoomateoksia, tieteenalaklassikoita ja yksittäisiä tutkimuksia – suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tänä vuonna kaikki kirjat saivat sähköisen ensijulkaisunsa HOB-kokoelman kautta. Tässä blogiartikkelissa esitellään kaikki tänä vuonna julkaistut kirjat.

Jatka lukemista ”Helda Open Booksin vuosi 2021 – nämä 25 kirjaa ovat nyt avoimesti saatavilla”

Miten kuningas saapui Heldaan? Jaakko Hämeen-Anttila ja Saana Svärd kertovat Gilgameshin open access -julkaisemisesta

Yli kolme vuosituhatta vanha eepos, Gilgamesh, julkaistiin vuonna 2000 suomeksi Jaakko Hämeen Anttilan käännöksenä. Teoksen saatavuus on ollut pitkään heikko, mutta elokuussa 2021 teos julkaistiin avoimesti Helda Open Books -kokoelmassa. Tässä blogiartikkelissa Jaakko Hämeen-Anttila ja apulaisprofessori Saana Svärd kertovat open access -julkaisemisen taustoista. Jatka lukemista ”Miten kuningas saapui Heldaan? Jaakko Hämeen-Anttila ja Saana Svärd kertovat Gilgameshin open access -julkaisemisesta”

Annals of Medicinestä tuli open access -lehti – mikä muuttui ja kannattiko siirtymä?

Vuonna 1989 perustetun lääketieteen alan lehden, Annals of Medicinen (AoM), toimituskunta saavutti viime vuonna yhden tavoitteen, kun Taylor & Francisin omistama lehti muuttui hybridimallisesta julkaisusta open access -lehdeksi. Tässä artikkelissa lehden entinen päätoimittaja ja lehden nykyinen psykiatrian osion vastaava toimittaja Timo Partonen pohtii yhdessä muiden pitkän linjan editorien kanssa muutosta. Esiin nousevat jo aiemmasta Think Open -artikkelista tutut teemat, kuten vaikuttavuus, vertaisarviointi ja käsikirjoitusten laatu.

Jatka lukemista ”Annals of Medicinestä tuli open access -lehti – mikä muuttui ja kannattiko siirtymä?”

Kansalliskirjaston tutkijapalvelut perustuvat aineiston tuntemukseen, datan tarjontaan ja hankeyhteistyöhön

Kansalliskirjaston aineistot ja kokoelmat ovat monikielisiä ja palvelevat tutkijoita niin lähdeaineistoina kuin tutkimuskirjallisuutena. Oli kyse sitten analogisista, digitaalisista tai data-aineistoista, monille ihmistieteilijöille – ja sovelletusti myös muillekin tutkijoille – on tarjolla ammennettavaa Kansalliskirjaston laajoista kokoelmista ja palveluista. Kansalliskirjaston aineistoja voi käyttää itsenäisesti, asiantuntijoiden tukemana, hankeyhteistyössä ja tulevaisuudessa myös residensseissä. Kansalliskirjaston tutkijoille suunnatut palvelut on jaoteltu tutkimuksen ja opetuksen palveluihin ja tutkimusyhteistyöhön. Jatka lukemista ”Kansalliskirjaston tutkijapalvelut perustuvat aineiston tuntemukseen, datan tarjontaan ja hankeyhteistyöhön”

Hyvällä datanhallinnalla tutkimuksen parempaa toistettavuutta

Tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että tutkijat pitävät tutkimuksen hyvää datanhallintaa eli datan järjestelmällistä käsittelyä erittäin tärkeänä datan eheyden, tutkimustulosten luotettavuuden ja tutkimuksen toistettavuuden kannalta. Silti koulutusta datanhallintaan on saanut vain harva ja nuorten tutkijoiden osaaminen on kirjavaa. Tutkimustaan käsittelevässä blogiartikkelissa Jukka Rantasaari esittää myös ratkaisuja tilanteen parantamiseksi.

Jatka lukemista ”Hyvällä datanhallinnalla tutkimuksen parempaa toistettavuutta”