Nuorten hyvinvointi ja mielenterveys ovat nousseet tärkeiksi yhteiskunnallisiksi tekijöiksi, ja nuorten hyvinvointi on yhteydessä muun muassa koulusuoriutumiseen ja koulussa viihtymiseen. Aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että hyvinvointi laskee siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. Ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perustana voidaan pitää puolestaan mielenterveyttä. Usein mielenterveys nousee kuitenkin puheeksi vasta sitten, kun se alkaa horjua. Miksei tätä psyykkisiä toimintoja ylläpitävää voimavaraa kannattaisikin vahvistaa jo ennen vaikeuksien ilmenemistä? Jotta mielenterveyden edistämistyö voitaisiin kohdentaa oikeaan paikkaan, tarvitaan tietoa siitä, mitkä asiat ovat nuorten kokemuksen mukaan hyvin ja mitkä heikosti, ja mitkä taustalla vaikuttavat tekijät ovat johtaneet siihen. Mielenterveyden suojaaviksi tekijöiksi lasketaan sitä vahvistavat tekijät siinä missä riskitekijät heikentävät sitä.
Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä kasvatuksen ja koulutuksen kannalta relevantteja asioita nuorten puheesta nousee esille suhteessa mielenterveyden suojaaviin ja riskitekijöihin sekä miten nuorten puhe heijastelee heidän tulevaisuudensuunnitelmiaan. Tarkastelun kohteena oli hyvinvointiin ja mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä, jotka olivat tässä tutkimuksessa nuorten vahvuudet, onnistumiset, yläkoulukokemukset ja koulun ilmapiiri, kaverisuhteet, opettaja-oppilassuhteet sekä nuoren tulevaisuudensuunnitelmat. Tutkimuksen tavoitteena oli taustoittaa nuorten sanoin syitä kouluun liittyvälle hyvinvoinnille, ja antaa siten kasvatusalan ammattilaisille viitteitä siitä, millaisin keinoin nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä voitaisiin kouluissa edistää. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Tämä elämä -hankkeen kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahdesta koulusta vapaamuotoisilla kyselyillä sekä teemahaastatteluilla. Tutkittavien joukko (N=20) koostui 8.- 9.-luokkalaisista aiemmin Tämä elämä -hankkeen työpajoihin osallistuneista nuorista. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Tulokset
Tulokset osoittivat, että nuorten puheesta oli havaittavissa sekä monia mielenterveyden suojaavia että riskitekijöitä. Suojaaviksi tekijöiksi luokiteltiin, että nuorella oli kavereita koulussa, hän osasi nimetä omia vahvuuksiaan ja onnistumisen kokemuksiaan, hän koki yläkoulukokemuksensa ja koulun ilmapiirin positiivisena, ja että hänellä oli sellainen aikuinen koulussa, jolle jutella omista asioistaan. Mielenterveyden riskitekijöistä nousi esille puolestaan kavereiden puute koulussa, stressi, negatiiviset yläkoulukokemukset esimerkiksi huonojen opettajakokemusten tai vääräntasoisten tehtävien vuoksi sekä kykenemättömyys nimetä omia vahvuuksiaan ja onnistumisen kokemuksiaan.
Hyvinvoivalle nuorelle on tyypillistä suunnitella elämäänsä, ja tämän tutkimuksen nuorista suurin osa osasi nimetä joitakin tulevaisuudensuunnitelmiaan. Vaikka tämän tutkimuksen nuorista 65 prosentilla oli monia suojaavia tekijöitä elämässään, on kuitenkin huomioitava, että jopa 20 prosentin kokemuksista nousi esille useita riskitekijöitä, ja 15 prosentilla jotain siltä väliltä. Teemoittelussa nousi esille yhteyksiä eri ryhmien välillä. Esimerkiksi vahvuuksien ja onnistumisen kokemusten nimeämisessä oli selvä yhteys. Vahvuuksiaan ja onnistumisisiaan nimeävillä oli yhteys myös positiivisiin tulevaisuudensuunnitelmiin. Opettaja-oppilassuhteilla oli myös yhteys koettuihin yläkoulukokemuksiin. Niillä nuorilla, joilla ei ollut koulussa sellaista aikuista, jolle voisi puhua omista asioistaan, oli muutenkin negatiiviset yläkoulukokemukset.
Johtopäätökösiä
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että kouluissa tulisi olla enemmän akateemisten taitojen ulkopuolelle sijoittuvaa vahvuusopetusta, ja monipuolisia palautteenantomenetelmiä tulisi hyödyntää kaikessa koulutyössä. Tämän avulla nuorten hahmotus omista vahvuuksistaan ja onnistumisistaan koulussa voisi parantua, mikä vaikuttaisi suoraan koulussa viihtymiseen ja hyvinvointiin. Myös opettaja-oppilassuhteeseen panostaminen tukee nuorten hyvinvointia. Lisäksi koulutehtävien vaatimustaso tulisi säätää jokaiselle nuorelle sopivaksi, jotta tehtävien tekeminen tuntuisi mielekkäältä ja tukisi nuoren oppimista. Vahvuusopetuksen vaikutuksia voitaisiin testata esimerkiksi pilottikokeiluna luokanvalvojan tunneilla.
Eerika Greus
Pro gradu: Mielenterveyden suojaavat ja riskitekijät Tämä elämä -hankkeessa mukana olleiden yläkoulunuorten kokemuksissa