Urat ovat muuttuneet hierarkkisesti saman organisaation sisällä etenevistä monimuotoisemmiksi. Nykypäivän työmaailma on aiempaa epävarmempi ja urat ovat yksilöllisiä. Muutokset urissa ovat vaikuttaneet myös työntekijän ja työnantajan väliseen suhteeseen. Aikaisemmin työntekijä saattoi odottaa, että tekemällä työn hyvin ura etenee organisaatiossa nousujohteisesti. Tänä päivänä organisaatiot eivät pysty enää takaamaan pitkiä ja turvallisia työuria. Toisaalta työntekijätkään eivät välttämättä enää odota tätä työnantajalta.
Tutkimuksen tausta
Pro gradu -tutkielmani on toimeksianto yritykselle, johon tutkimuksessa viitataan Yhtiö X:nä. Tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on yrityksen käyttöinsinöörin työtehtävä, jossa toimeksiantajan mukaan on tällä hetkellä toivottua nopeampi vaihtuvuus. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada ymmärrystä työntekijöiden että työnantajan edustajien odotuksista käyttöinsinöörin työstä ja urasta. Tutkielman pohjalta toimeksiantajan tavoitteena on tehdä käyttöinsinöörin rooliin järjestelmällisempää urasuunnittelua, jossa huomioitaisiin sekä työntekijöiden että työnantajan tarpeet.
Toteutus
Toteutin tutkimukseni laadullisina teemahaastatteluina. Haastattelin tutkimukseeni neljää käyttöinsinööriä, kahta aikaisemmin käyttöinsinöörin työtä tehnyttä henkilöä ja viittä työnantajan edustajaa. Analysoin tutkimustulokset teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Viitekehyksenä analyysissani toimi psykologisen sopimuksen teoria, jonka mukaan työntekijöillä on odotuksia, jotka he toivovat työnantajan täyttävän vastineeksi työpanoksestaan. Psykologinen sopimukset voivat olla kirjoittamattomia ja äänen sanomattomia sopimuksia, jonka ehtoja työntekijät tulkitsevat subjektiivisesti.
Tulokset
Tutkimustuloksissani ilmeni, että työntekijöiden työ- ja uraodotuksiin vaikuttavat henkilökohtaiset taipumukset kuten uraorientaatio, aikaisemmat kokemukset, ennen työsuhdetta muodostunut työnantajamielikuva ja työnantajan viestit. Sisäisten sidosryhmien puheet käyttöinsinöörien vaihtuvuudesta nähtiin myös mahdollisesti lisäävän vaihtuvuutta. Työnantajan edustajat kuvasivat käyttöinsinöörin työtä tärkeäksi rooliksi, jossa työntekijöiden toivottaisiin olevan pidemmän aikaa kuin mitä tällä hetkellä roolissa keskimäärin ollaan. Työnantajan edustajien odotukset käyttöinsinöörin roolista ja urasta olivat osin ristiriitaiset, josta voidaan päätellä, että odotuksia ei välttämättä pystytä viestimään työntekijöille selkeästi.
Yhteenveto
Mikäli toimeksiantaja päättää lähteä rakentamaan urapolkukuvausta käyttöinsinöörin rooliin, tulisi sen teossa huomioida, että organisaation käytännöt ja rakenteet tukevat sen toteutumista käytännössä. Käyttöinsinöörin rooliin kuuluvia työtehtäviä ja odotuksia urakehityksestä nähtiin myös tärkeäksi selkeyttää sekä työntekijöiden että työnantajan edustajien puheenvuoroissa. Psykologisen sopimuksen näkökulmasta sekä työntekijöiden että työnantajan edustajien olisi tärkeä viestiä odotuksiaan selkeästi, jotta molemmilla osapuolilla olisi ymmärrys psykologisen sopimuksen sisällöstä.
Emmi Kosonen
Pro gradu: Käyttöinsinöörin työ ja ura – työntekijöiden ja työnantajan edustajien odotukset psykologisen sopimuksen näkökulmasta