Miksi opettajankoulutukseen hakeutunut päätyy valintaan olla tekemättä luokanopettajan töitä?

Tutkimustiedon mukaan yhä useammat opettajat miettivät opettajan ammatista lähtemistä. Luokanopettajakoulutuksen hakijamäärät ovat ajoittain laskeneet ja kaikki opettajankoulutuksesta valmistuvat eivät välttämättä työllisty opettajiksi. Samaan aikaan opetusalan työolobarometrit kertovat tietoa opettajien kokemasta työuupumuksesta ja työtyytyväisyyden laskusta. Mistä tässä kaikessa on oikein kyse?

Tutkimuksen tarkoitus:

Tutkimuksen tarkoituksena oli ymmärtää, miksi luokanopettajakoulutukseen hakeutunut päätyy valintaan olla tekemättä luokanopettajan töitä. Ilmiöstä käytetään tutkimuksessa nimeä luokanopettajuudesta luopuminen. Tutkimuksen tärkeyttä perustelen sillä, että tutkimuskohteenani ovat tulevaisuuden opettajat, jotka ovat merkittävässä asemassa vaikuttamassa Suomen menestyneen koulutusjärjestelmän tulevaisuuden kehityssuuntiin. Aihetta on syytä tutkia, jotta tulevaisuuden opettajien tarpeisiin pystytään vastaamaan ja opettajat pysyvät jatkossa motivoituneina työhönsä.

Aiemman tutkimuksen mukaan opettajuudesta luopumisen juuret voivat löytyä koulutusvalintaan johtaneista motiiveista. Siispä tähtään opettajuudesta luopumisen taustalla olevien tekijöiden syvempään ymmärtämiseen selvittämällä, miksi luokanopettajuudesta luopuvat opettajaopiskelijat ovat alun perin hakeutuneet opettajankoulutukseen. Lisäksi tarkastelen, eroavatko erilaiset hakijaprofiilit toisistaan luokanopettajuudesta luopumisen suhteen. Tutkimusta ohjaavat Wattin ja Richardsonin (2007) FIT-Choice -malli opettajaksi hakeutumisesta, sekä Räsäsen ja kumppaneiden (2020) tutkimustulosten pohjalta muodostettu malli opettajuudesta luopumisesta.

Menetelmät:

Toteutin tutkimuksen laadullisin menetelmin. Keräsin tutkimusaineiston haastattelemalla yhdeksää luokanopettajuudesta luopuvaa opettajaopiskelijaa Helsingin yliopistosta. Aineiston analysoinnissa hyödynsin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Analyysiprosessi alkoi taustaselvityksen tekemisellä opettajaksi hakeutumiseen liittyen. Taustaselvityksen tarkoituksena oli toimia teoriaohjaavan sisällönanalyysin tukena varsinaisten tutkimusongelmien tulkinnassa, jotta en jäisi analyysissäni vain pintatasolle. ATLAS.ti-tietokoneohjelmisto helpotti analyysin toteuttamista huomattavasti.

Keskeiset tutkimustulokset:

Pettymykset koululaitoksen muutoksiin, vuorovaikutuksen haasteet, työn kuormittavuus sekä sitoutuneisuuden puute vaikuttivat aiemman tutkimuksen mukaisesti luokanopettajuudesta luopumiseen. Edellä mainittuihin sisältyvät muun muassa isot luokkakoot, inkluusio, resurssien puute, uralla etenemisen haaveet, liian pieneksi koettu palkka sekä opettajan työn arvostuksen puute. Tässä tutkimuksessa opettajuudesta luopumista selittivät lisäksi ideaalien mureneminen ja negatiiviset kokemukset. Negatiivisista kokemuksista etenkin huonoilla sijaiskokemuksilla oli vaikutusta opettajuudesta luopumisen päätökseen. Jokaisen opettajaopiskelijan kohdalla luokanopettajuudesta luopumiseen vaikuttivat moninaiset syyt, jotka olivat yhteydessä toisiinsa.  Siitä johtuen tutkimustuloksena muodostui luokanopettajuudesta luopumisen kehä.

Hakijaprofiililla ei näyttänyt olevan tässä tutkimuksessa merkittävää vaikutusta luokanopettajuudesta luopumisen suhteen. Jokaisen hakijaprofiilin kohdalla luokanopettajuudesta luopumista voimakkaimmin selittävät tekijät liittyivät työn kuormittavuuteen. Tästä huolimatta opettajaksi hakeutumista selittävät tekijät olivat yhteydessä luokanopettajuudesta luopumisen syihin. Erittäin voimakkaasti tämä näkyi ideaalien murenemisessa. Jos myönteiset mielikuvat opettajan työstä eivät kohdanneet koetun työtodellisuuden kanssa, johti tämän ideaalien murenemiseen. Myös esimerkiksi sosiaalisista hyötyarvoista motivoituneen opettajaopiskelijan luopumispäätökseen vaikutti se, jos opettajan työn kuormittavuuden takia tärkeiksi koetuille asioille ei uskottu olevan riittävästi aikaa.

Lopuksi:

Tutkimustulokseni tukevat aiempia väitteitä siitä, että opettajien työoloja tulisi parantaa ja työn arvostusta lisätä. Näin opettajien ammatillista kehittymistä ja hyvinvointia pystyttäisiin tukemaan. Toisaalta on myös huomioitava, että töiden ja ammattien vaihtuvuus on nykyään yleinen ilmiö suomalaisessa työelämässä. Yhteiskunta muuttuu ja nuoret sen mukana. Voimmeko edes olettaa, että luokanopettajakoulutuksesta valmistuvan tulisi tehdä nyky-yhteiskunnassa luokanopettajan töitä loppu elämänsä?

Erään luokanopettajuudesta luopuvan opettajaopiskelijan pohdinta tiivistää hyvin ajatukseni tästä tutkimuksesta:

Tää on kyllä tosi tärkee aihe tutkia. Opettajien lisäks ihan yhteiskunnanki takia. Koska tää on jotenki nyt jotenkin nii trendikästä, että ei me halutakkaan opettajaksi. Jos selvittäis niitä syitä, nii voitais yrittää parantaa niitä. Koska kohta me ollaan oikeesti tilanteessa, että on opettajapula ja sit se ei oo niinku kenenkään etu. Etenkään niiden lasten.

 

Marja Suua

Pro gradu: Luokanopettajuudesta luopuvat opettajaopiskelijat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *