Maahanmuuttajaäitien suomen kielen lähtötasoon vaikuttavat tekijät ja kielitaidon kehitys – kotoutumiskoulutus omien lasten kanssa

Tutkimukseni taustat ja tavoitteet

Maahanmuuttajaäidit ovat muita maahanmuuttajia suuremmassa riskissä jäädä työmarkkinoiden ja koulutusten kotouttavien rakenteiden ulkopuolelle. Maahanmuuttajaäitien kotoutuminen yhteiskuntaan mahdollistuu toisen kielen oppimisen myötä. Tutkielmani kiinnostuksen kohteena oli maahanmuuttajaäitien kielenoppiminen osittain omien lasten kanssa luokassa toteutettavassa kotoutumiskoulutuksessa Vanhemmat mukaan kouluun ja Äidit mukana -hankkeissa. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että aikuisten maahanmuuttajien toisen kielen kielitaidon kehittymiseen vaikuttavat maassaoloaika, taustamaanosa, äidinkieli, koulutustausta, ikä sekä uuden kielen käytön määrä. Tarkoituksena oli tutkia, miten nämä edellä mainitut taustamuuttujat sekä lasten lukumäärä vaikuttivat maahanmuuttajaäitien suomen kielen lähtötasoon luetunymmärtämisen, kirjoittamisen sekä puhumisen osalta. Tutkin lisäksi, miten kielitaito kehittyi hankkeessa ja oliko kielitaidon osa-alueiden lähtötaso yhteydessä kielitaidon lopputasoon.

Tutkimukseni toteutus

Aineisto kerättiin suomea heikosti osaavilta maahanmuuttajaäideiltä, jotka osallistuivat Vanhemmat mukaan kouluun ja Äidit mukana -hankkeisiin lukuvuosina 2017–2020. Aineisto koostui kahdesta ryhmästä, joista ensimmäisessä oli 16 äitiä, joilta oli testattu kielitaidon alkutaso ja he olivat täyttäneet taustatietolomakkeen. Ensimmäinen aineisto analysoitiin tutkimalla kielitaidon lähtötason ja taustamuuttujien välisiä korrelaatioita. Aineiston toinen ryhmä koostui 17 äidin alku- ja loppukielitesteistä.   Toinen aineisto analysoitiin tutkimalla kielitaidon kehitystä eurooppalaisessa viitekehyksessä (CEFR) ja tutkimalla kielitaidon osa-alueiden lähtötason ja kielitaidon lopputason välisiä korrelaatioita. Aineistot analysoitiin hyödyntäen IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmaa.

Tulokset ja pohdintaa

Tulosten perusteella maahanmuuttajaäitien suomen kielen kielitaito oli kehittynyt jo ennen virallisen kotoutumiskoulutuksen alkamista, ja kehitykseen oli vaikuttanut maassaoloajan pituus sekä suomen kielen aktiivinen käyttö. Kotoutumiskoulutuksessa kielitaito kehittyi keskimäärin puoli eurooppalaisen viitekehyksen kielitaidon tasoa ja suhteessa eniten kieli kehittyi alkutasoltaan heikoimmilla opiskelijoilla, mistä voidaan päätellä, että hanke soveltui etenkin kielitaidonltaan heikommille opiskelijoille. Parhaiten kielen kehitystä ennusti kielitaidon osa-alueista puhumisen alkutesti ja tulosta voidaan hyödyntää tuen suuntaamisessa.

Tutkielman tulokset olivat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Tulokset osoittavat, että lasten kanssa toteutettava kotoutumiskoulutus on kehittänyt maahanmuuttajaäitien suomen kieltä ja, että hanke on tavoittanut kohderyhmän, joka on ollut tavallisen kotoutumiskulutuksen ulkopuolella. Tulevaisuuden tutkimusten tulisi selvittää, eroaako osittain lasten kanssa toteutettu kotoutumiskoulutus muista maahanmuuttajaäideille suunnatuista kotoutumishankkeista.

Suvi Kankaanpää

Pro gradu: Maahanmuuttajaäitien suomen kielen lähtötasoon vaikuttavat tekijät ja kielitaidon kehitys – kotoutumiskoulutus omien lasten kanssa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *