Tutkimuksen tausta ja tarkoitus
Ruokahävikki on kaikkia koskeva ajankohtainen ilmiö ja maailman laajuinen ongelma, jonka vähentämiseen tulisi pyrkiä erilaisin toimin. Ruokahävikin muodostumisella on vaikutuksia moniin eri asioihin, kuten esimerkiksi talouteen ja ympäristöön. Koko ruokaketjussa muodostuu hävikkiä yli miljardi tonnia vuodessa ja kolmasosa tuotetusta ja syötäväksi kelpaavasta ruoasta meneekin hukkaan eri tuotantoketjun vaiheissa. Koko ruokaketjussa kaikista eniten hävikkiä tuottavat kotitaloudet, ja jotta kotitalouksien hävikin vähentämiseen voitaisiin vaikuttaa, on siksi sen tutkiminen tarpeellista. Tutkimuksia kotitalouksien ruokahävikkiin liittyen onkin tehty viimeaikoina paljon.
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää kotitalouksien toimintaa ruokahävikkiin ja sen vähentämiseen liittyen. Toiminnan teoriaa ja siitä pohjautuvaa toimintajärjestelmän mallia hyödyntäen selvitin kotitalouksien ruokahävikin syntymisen syitä, vähentämisen keinoja ja sitä, miten toimintajärjestelmä ja sen osa-alueet näyttäytyvät kotitalouksien ruokahävikkiin liittyvän vähentämisen toiminnassa. Toiminnan teorian mukaan toiminnalla on aina jokin kohde joka halutaan saavuttaa, ja toiminta ja teot määrittyvät aina välineiden kautta.
Tutkimuksen toteutus ja tulokset
Ruokahävikillä tarkoitettiin tutkielmassa poisheitettyä ruokaa, joka on ollut aiemmin syötäväksi kelpaavaa ja olisi voitu käyttää ihmisravintona. Ruokahävikiksi ei laskettu perunan, kananmunan- ja hedelmien kuoria, kahvin ja teen poroja, luita, kalanruotoja ja nahkaa ynnä muita vastaavanlaisia tuotteita.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jonka kohderyhmänä oli ruokahävikin vähentämisestä kiinnostuneet ihmiset. Tutkimuksen aineiston keräys toteutettiin kyselyhaastattelulla, jossa oli sekä strukturoituja, että avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin kohderyhmälle Facebookin ruokahävikkiryhmän kautta ja vastauksia 89 kappaletta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä apuna käyttäen.
Ruokahävikin syntymisen syiden ja vähentämisen keinojen tulokset noudattelivat aikaisempia tutkimustuloksia. Molemmissa painottuivat oman toiminnan, sekä muiden vaikutus, ja oikeanlaiset välineet. Tuloksissa näyttäytyi toimintajärjestelmän mukaisesti oppiminen ja kehitys, sekä korostui tutkittavien mielestä niiden tärkeys ruokahävikin vähentämisessä. Oikeanlaiset välineet koettiin tarpeellisiksi, mutta paikoitellen niiden saanti mainittiin puutteelliseksi. Tärkeäksi koettiin myös kokeilunhaluisuus ja rohkeus soveltaa. Monet kotitaloudet olivat myös laajentaneet ruokahävikin vähentämistään oman kotitaloutensa ulkopuolelle, hyödyntäen erilaisia ruokahävikki sovelluksia, sosiaalista mediaa, kauppojen hävikkituotteita, sekä lähipiirin ruokahävikkiä. Ruokahävikin vähentämistä oli laajennettu myös ruokajätteiden vähentämiseen.
Tulevaisuudessa tulisi entistä enemmän tiedottaa ja käydä keskustelua ruokahävikin vaikutuksista, sekä vähentämisen keinoista, varsinkin kun ihmiset kokevat tiedon saannin liian vähäiseksi. Aiheesta tulisi myös selvittää tarkemmin oppimisen ja kehittymisen, sekä välineiden merkitystä ruokahävikin vähentämiseen liittyen.
Tanja Heikkinen,
Kokeilijakokkeja ja kasvisliemiä- Ruokahävikin syntymisen syyt ja sen vähentäminen kotitalouksien toiminnassa