Kun muistelet elämää kaksi vuotta sitten, mitä muistat? Matkustelut kotimaassa tai ulkomailla, näet kavereita ja sukulaisia ilman huolia ja käyt töissä normaalisti, ihan fyysisesti työpaikalla? Onko tilanne muuttunut verrattuna tähän hetkeen? Korona vuosi ja sen jatkuminen edelleen on ollut jokaisen ihmisen elämään vaikuttava voima. Korona on muuttanut tapaamme toimia arjessa, töissä sekä yleisesti ihmisten keskellä. Mielenkiintoista on ollut huomata koronan vaikutukset myös työelämään ja siellä tapahtuvaan muutosjohtamiseen.
Muutosjohtamisen kirjallisuutta ja teoriaa tarkastellessa huomaa nopeasti, kuinka muutosjohtamista on tutkittu lähes ainoastaan suunnitellun ja ajoitetun muutoksen kautta. Muutosjohtamisen kirjallisuus nostaa esille kyllä muutoksien luonteen muuttuvana ja ennakoimattomana, mutta itse muutosjohtaminen tapahtuu ennalta suunniteltuun muutokseen ja sen hallinta on mietitty etukäteen. Tässä kohtaa juuri korona ajan muutosjohtaminen nousee esille mielenkiintoisena ilmiönä: kuinka johtaa muutosta, joka on äkillinen, suunnittelematon ja globaali?
Tavoite: Tässä tutkielmassa oli tavoitteena tarkastella korona ajan muutosjohtamista ja siihen liittyviä kokemuksia sekä tuntemuksia pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa kaupan alan toimipisteessä.
Toteutus: Tutkielmassani tarkastelin viiden kaupan alan työntekijän kertomuksia muutosjohtamisesta korona aikana ja kuinka muutosjohtamisen keskellä on selvitty. Haastatteluissa on ollut mukana toimipisteen johtaja, esihenkilö sekä kolme työntekijää ja haastattelut on analysoitu kerronnallisin menetelmin. Tavoitteena on ollut saada selville, kuinka haastateltavat ovat kokeneet muutosjohtamisen täysin uuden muutoksen keskellä ja kuinka muutoksesta kerrotaan. Mielenkiintoista on ollut myös saada selville, onko johdon ja työntekijöiden kokemuksissa ristiriitoja sekä mitä onnistumisia ja haasteita tämä yllättävä ja suunnittelematon muutos on kohdannut.
Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimuksessa nousi esille, kuinka yllättävä ja suunnittelematon muutos koki samoja haasteita kuin suunniteltu muutos, jota kirjallisuudessa tuodaan erityisesti esille: osallisuuden ja viestinnän haasteet, uusien toimintatapojen omaksuminen sekä johtamisen haasteet. Mielenkiintoista oli kuitenkin saada selville, kuinka toimipisteessä työntekijöillä ei tullut esille samanlaista muutosvastarintaa, mitä kirjallisuudessa korostetaan. Toimipisteen työntekijät ymmärsivät muutoksen tarpeen, mitä sillä pyritään tekemään ja miksi näin tehdään. Koronan tuoma muutostarve toi esille siis täysin uudenlaisen muutosjohtamisen näkökulman: tarpeellisen ja äkillisen muutosjohtamisen. Tutkimuksessa myös huomattiin, kuinka johdon ja työntekijöiden välillä oli nähtävissä ristiriitaa varsinkin viestinnän kokemuksien kautta. Johto koki viestinnän olleen vahvaa ja yksi suurimpia onnistumisia muutoksen keskellä, kun taas työntekijät kokivat viestinnän puutteellisena, hankalana sekä etäisenä. Hienoa oli huomata, että haastateltavat kokivat myös koronan tuoneen jotain extraa: arvostus kaupan alaa ja työntekijöitä kohtaan oli kasvanut haastateltavien kokemuksissa.
Korona on varmasti laajentanut tutkimuskenttää monessa eri organisaation ja johtamisen teoriassa, ja tässä tutkielmassa pääsin etunenässä lähestymään tätä uutta ja mielenkiintoista haastetta. Tutkielman pohjalta olisi myös mielenkiintoista päästä tarkastelemaan, kuinka korona on vaikuttanut laajemmin useassa eri toimipisteessä sekä myös erityyppisissä organisaatioissa. Minkälaisia kertomuksia asiantuntijaorganisaatiossa nousisi esille, jossa korona on pakottanut ihmiset etätöihin? Entä kuinka terveydenhuollon henkilöstö, jotka ovat olleet koko ajan lähellä koronapelkoa, toisivat esille muutoksen ja muutosjohtamisen omassa työssään? Tutkimusmahdollisuuksia on loputtomasti koronan vaikutuksista ja näiden tutkimuksen ilmestyminen on vasta alussa.
Kaisa-Maria Rönn
Muutosjohtaminen koronan keskellä – Kaupan alan työntekijöiden kertomuksia koronan vaikutuksista.