Lähtökohta
Matematiikka herättää ihmisissä erilaisia tunteita – aina innokkuuden kipinöistä ahdistuneisuuteen saakka. Tiedetään myös, että peruskoululaisten into opiskella matematiikkaa laskee lukuvuosien kertyessä. Suomen koulujärjestelmälle leimallista onkin, että oppilaat loistavat tiedollisessa osaamisessa, mutta kehitettävää on sosiaalisissa taidoissa ja itsetunnon parantamisessa. Matematiikka onkin kaikessa haastavuudessaan oiva kohde tutkittaessa positiivista pedagogiikkaa. Matematiikan opetuksen tulisi luoda oppilaille myönteinen kuva heistä matematiikan oppijoina ja tukea myönteistä asennetta matematiikkaa. Positiivisen pedagogiikan suhdetta matemaattiseen identiteettiin ei ole tietojeni mukaan tutkittu lähes lainkaan, minkä takia koin aiheen tärkeäksi tutkimuskohteeksi. Halusinkin lisätä tietoutta matemaattisen identiteetin merkityksestä oppijalle sekä positiivisen pedagogiikan merkityksestä matematiikan opetuksessa. Matemaattista identiteettiä on tutkittu myös vain vähän alakoulun kontekstissa, minkä takia koin alakoulun tärkeäksi tutkimusympäristöksi. Tulevana luokanopettajana halusin löytää vastauksia siihen, miten negatiivisia suhtautumistapoja matematiikassa voisi muuttaa myönteisemmiksi.
Tutkimuksen tavoitteet
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia matemaattisia identiteettejä on kolmannen, neljännen ja viidennen luokan oppilailla. Tutkimuksessa tarkasteltiin lisäksi oppilaiden tuottaman aineiston valossa sitä, millaisia myönteisiä keinoja opettaja käyttää matematiikan oppitunnilla, ja millainen vaikutus positiivisella pedagogiikalla on oppilaiden matemaattisiin identiteetteihin.
Tulokset
Aineiston matemaattiset identiteetit määrittyivät neljään eri kategoriaan: myönteiseen, ristiriitaiseen, neutraaliin ja kielteiseen matemaattiseen identiteettiin. Koko aineiston tasolla vähän yli puolella oppilaista oli myönteinen matemaattinen identiteetti. Kaikista vähiten esiintyi kielteisiä matemaattisia identiteettejä. Enemmistö kuvasi opettajan toiminnassa myönteisiä keinoja. Opettajien myönteiset keinot ilmenivät kolmella eri tavalla, joita olivat kannustava ja myönteinen läsnäolo, oppimisen tukeminen sekä kannustavat ja myönteiset sanat. Aineistojen perusteella opettajien toiminnassa esiintyi eniten kannustavaa ja myönteistä läsnäoloa sekä oppimisen tukemista. Vaikka erinäisiä kannustavia sanoja ei esiintynyt kovinkaan paljon, oppilaat kuvasivat suurimmaksi osaksi suhdettaan opettajaan myönteisesti.
Tutkimus kannustaa suosimaan positiivista pedagogiikkaa, koska sillä on mahdollisuuksia vaikuttaa myönteisesti oppijan matemaattiseen identiteettiin. Tutkimus osoitti, että piirrostutkimus etenkin yhdessä oppilaiden kirjoitelmien kanssa on toimiva tutkimusmuoto analysoitaessa matemaattista identiteettiä. Positiivista pedagogiikkaa tulisi tutkia enemmän oppiainekohtaisesti, sillä kyseisessä menetelmässä on todennäköisesti paljon potentiaalia oppimismahdollisuuksien parantajana.
Juulia Jääskeläinen
Alakoululaisten käsityksiä omasta matemaattisesta identiteetistään ja opettajastaan matematiikan oppitunnilla