Tutkimuksen tausta
Lapsen kielelliset taidot yhdistyvät lähes kaikkiin varhaisiin matemaattisiin taitoihin. Pieni lapsi tarvitsee kielellisiä taitoja mm. lukujonon luettelemiseen ja matemaattisten suhteiden hallitsemiseen. Matemaattisiin suhdetaitoihin kuuluvat vertailu, luokittelu ja sarjoittaminen. Kun lapsi tekee vertailuja, hän tarvitsee kielellisiä taitoja ymmärtääkseen, mitä esimerkiksi ”enemmän” ja ”vähemmän” tarkoittavat. Kielelliset taidot mahdollistavat myös esineiden ja asioiden luokittelun vaikkapa värin, koon ja muodon mukaan. Sarjoittaminen sen sijaan voi olla esineiden laittamista suuruusjärjestykseen.
Kielen on tutkitusti todettu olevan vahva ennakoiva tekijä matemaattisissa taidoissa, mutta aiempia 3–4-vuotiaita suomenkielisiä lapsia koskevia tutkimuksia on olemassa vielä vähän tai yhteyttä ei ole tutkittu näin tarkasti osa-alueittain. Tämän tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan tietoa, voiko yhteyttä käyttää tulevaisuudessa matemaattisilta taidoiltaan heikkojen lasten tunnistamiseen, mikä on hyödyllistä tukitoimien varhaisessa ja oikeassa kohdentamisessa.
Tutkimuksen toteutus ja analysointi
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä on 3-vuotiaan lapsen kielen ymmärtämisen yhteys matemaattisiin suhdetaitoihin ja kuinka paljon 4-vuotiaan lapsen kielen ymmärtäminen ja lukivalmiudet selittävät lapsen matemaattisia suhdetaitoja ja lukujonotaitoja. Tutkimuksessa käytettiin Toimi ja opi –tutkimusaineiston 3 ja 4-vuotiaiden lasten (N = 345) kielen ymmärtämisestä, matemaattisista taidoista ja lukivalmiuksista saatuja tuloksia. Näiden taitojen yhteyttä etsittiin tilastollisin menetelmin korrelaatioiden ja lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksen tulokset osoittivat voimakkaan tai melko voimakkaan yhteyden kaikissa tapauksissa 3–4-vuotiaiden lasten kielen ymmärtämisen ja matemaattisten taitojen välillä. Voimakkain ja selkein yhteys havaittiin kuitenkin 4-vuotiaiden lasten kielen ymmärtämisen ja matemaattisten suhdetaitojen välillä. Tulos viittaa siihen, että lapsen saattaa olla vaikeaa oppia matemaattisia suhdetaitoja, jos hänellä on vaikeuksia ymmärtää kieltä. Toinen voimakas yhteys havaittiin 4-vuotiaan lapsen lukivalmiuksien ja lukujonotaitojen välillä. Tämä tulos voi tarkoittaa sitä, että jos lapsella on 4-vuotiaana vaikeuksia lukivalmiuksissa esimerkiksi kirjainten nimeämisessä, saattaa hänellä olla myös haasteita lukujonotaidoissa.
Näiden tutkimustulosten valossa voi olla järkevää, että huomatessaan haasteita lapsen kielen ymmärtämisessä, varhaiskasvatuksen henkilöstön tulisi kiinnittää myös huomiota lapsen varhaisiin matemaattisiin taitoihin ja arvioida niiden kehittymistä. Lapsen lukujonon luettelemisen taito on esimerkiksi perustana usean muun matemaattisen taidon oppimiselle. Kun lapsen tuen tarve näissä matemaattisissa taidoissa huomataan tarpeeksi varhain, pystytään kohdentamaan tuki oikein ja ehkäisemään matemaattisia oppimisvaikeuksia myöhemmin.
Minna Tetri
Pro gradu: Varhaisten kielellisten ja matemaattisten taitojen yhteys 3–4-vuotiailla lapsilla