Miksi?
Johtajuuden tutkiminen tarjoaa mielenkiintoisia lähtökohtia niin osaamisen kehittämisen ulottuvuuksien tarkastelulle, kuin hyvinvoivan organisaatiokulttuurin rakentamiselle. Tutkimukseni tarkoituksena oli tarkastella millaisia ominaisuuksia, taitoja sekä ilmiöitä johtamistehtävissä toimivat yksilöt liittävät valmentavaan johtamisotteeseen. Toisena tavoitteena oli tarkastella valmentavan johtamisotteen vaikutuksia koettuun työhyvinvointipääomaan. Nykyajan työelämä elää jatkuvassa muutoksessa, jolloin myös johtajuudelta vaaditaan uusiutumis- ja sopeutumiskykyä. Valmentava johtajuus korostaa vuorovaikutuksen, tavoitteellisuuden sekä luottamuksen merkitystä toimivan organisaation rakentajina. Valmentavaa johtamista on tutkittu erityisesti kansainvälisesti, ja sen yhteys koettuun työhyvinvointiin on todettu jo aiemmissa tutkimuksissa. Halusin kuitenkin tarkastella työhyvinvointia erityisesti sen voimavarojen kautta, joten päädyin käyttämään tutkimukseni eräänä teoreettisena lähtökohtana Larjovuoren, Mankan ja Nuutisen (2015) luomaa työhyvinvointipääoman määritelmää.
Tutkimus on toteutettu toimeksiantona valmennus- ja coaching-alan yritykselle vuoden 2021 aikana.
Tutkimuskysymyksiä muodostettiin kaksi:
1. Millaisia valmentavan johtamisen ominaisuuksia, taitoja ja ilmiöitä johtajat tuovat esiin puhuessaan johtamisesta?
2. Miten johtajat puhuvat valmentavan johtamisen vaikutuksesta johdettavien työhyvinvointipääomaan?
Miten?
Tutkimukseni oli kvalitatiivinen, ja sen aineisto kerättiin kevään 2021 aikana kahdeksan teemahaastattelun avulla. Haastatellut henkilöt toimivat valtionhallinnon toimialoilla johtamistehtävissä. Teemahaastatteluista saatu aineisto analysoitiin dialogisen tematisoinnin keinoin. Dialoginen tematisointi mahdollisti aineiston vuoropuhelun niin aiemman teoria- ja tutkimustiedon, kuin omien käsitysteni kanssa. Litteroidusta aineistoista luotiin 28 kategoriaa, joista muodostettiin viisi teemaa kuvaamaan valmentavan johtamisen ominaisuuksia, siihen liitettyjä taitoja ja ilmiöitä, sekä vaikutuksia työhyvinvointipääomaan.
Mitä?
Tutkimuksessa pyrittiin siis selvittämään, millaisia näkemyksiä johtajilla on valmentavasta johtamisesta, esiintuotujen ominaisuuksien, taitojen ja ilmiöiden kautta. Toinen tutkimuskysymys pyrki tarkastelemaan, miten johtajat puhuivat valmentavan johtamisen vaikutuksista työhyvinvointipääomaan.
Keskeisimmiksi valmentavan johtajan ominaisuuksiksi nostettiin esimerkiksi luottamuksellisuus, vuorovaikutteisuus, tavoitteellisuus sekä yksilölähtöisyys. Tämän kaltaisia tuloksia on saatu myös aiemmista tutkimuksista (esim. Ladyshewsky, 2010). Valmentavan johtajan taitoihin luettiin niin tunne-elämään liitetyt taidot, vuorovaikutus- ja johtamistaidot, sekä suoriutumisten johtamisen kyky. Myös tämän teeman kohdalla tulokset pystyttiin rinnastamaan aiempaan teoriaan (esim. Goleman, 2017). Varsinaisiksi valmentavan johtamisen ilmiöiksi nostettiin osaamisen kehittämiseen sekä valmentavaan vuorovaikutukseen liittyvät teemat, sillä ne nousivat keskeisinä jokaisesta haastatteluaineistosta. Molempia ilmiöitä pidettiin keskeisinä valmentavan johtamisotteen kehyksessä, ja valmentavan johtajan koettiin pystyvän vaikuttamaan niin osaamisen kehittämisen ilmapiiriin, kuin muodostavan valmentavaa vuorovaikutuskulttuuria organisaatiossa.
Työhyvinvointipääomaa tarkasteltiin erityisesti Larjovuoren ja kumppaneiden työhyvinvointipääoman teorian sekä aineistosta nostettujen ilmiöiden, kuten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin sekä koetun innostuneisuuden kautta. Haastatellut johtajat kokivat, että valmentava johtamisote oli vaikutuksessa koettuun työhyvinvointiin sekä työhyvinvointipääomaan, sen lisätessä yksilöiden vaikutusvaltaa omaa työskentelyä kohtaan. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että valmentavaa johtamista pidettiin myönteisenä keinona organisaatioiden kehittämiseen niin hyvinvoinnin, oppimisen kuin vuorovaikutteisuuden osalta.
Entä seuraavaksi?
Olisi mielenkiintoista tutkia, miten valmentavaa johtamiskulttuuria voitaisiin edistää organisaatioissa ja tarkastella sen käyttöönoton vaikutuksia esimerkiksi osaamisen kehittymiseen ja koettuun työhyvinvointiin. Työskentelen itse tällä hetkellä valtionhallinnon koulutus- ja kehittämispalvelujen parissa, ja uskon voivani hyödyntää tutkimuksesta saatuja näkökulmia myös omassa työssäni asiantuntijana.
Miili Tukiainen
”Ilman sitä vuorovaikutusta niin ei voi kyllä olla sitä valmentavaa johtamista”
– Näkemyksiä valmentavasta johtamisesta ja sen vaikutuksesta työhyvinvointipääomaan