Tausta ja tavoitteet
Keväällä 2020 siihen asti tuntemamme maailma muuttui, kun koronavirus (COVID-19) levisi Aasiasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Myös Suomessa koronaviruksella oli laaja-alaisia vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan. Koulut määrättiin pääsääntöisesti etäopetukseen 13.3.-14.5.2020 väliseksi ajaksi lyhyellä varautumisajalla. Lähiopetuksesta siirtyminen etäopetukseen asetti niin oppilaat, opettajat kuin rehtoritkin täysin uuden eteen. Vakiintuneita toimintatapoja piti nopealla aikataululla siirtää verkon välityksellä toteutettavaksi ja kehittää uudenlaisia malleja opetuksen järjestämiseen. Rehtorit joutuivat opettajien esihenkilöinä luovimaan uudessa tilanteessa opettajien työtä tukien ja opetuksen toteutumisesta vastuuta kantaen. Kuormittavalla tilanteella onkin ollut monenlaisia vaikutuksia rehtoreiden työhyvinvointiin.
Toistaiseksi tutkimuksia suomalaisten rehtoreiden kokemista tunteista ei ole normaalityöolojen eikä koronapandemian aiheuttamissa poikkeustyöolojen kontekstissa. Koronapandemian tuomien haasteiden ja muutosten myötä rehtorit ovat voineet kokea erilaisia yllättäviäkin tunteita työhönsä liittyen. Tunteilla on merkittävä vaikutus käyttäytymiseemme ja toimintaamme, joten niiden huomioiminen ja ymmärtäminen osana työhyvinvointia on tärkeää.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella suomalaisten rehtoreiden kokemia tunteita ja tuntemuksia koronapandemian aikana keväällä 2020. Tarkoituksena oli tutkia, millaisia emootioprofiiliryhmiä voidaan tunnistaa suomalaisten rehtoreiden keskuudesta, ja eroavatko nämä ryhmät toisistaan työssä suoriutumisen, työkyvyn ja sukupuolen suhteen. Rehtoreiden kokemia tunteita tarkasteltiin saavutustunteiden kautta, jossa tunteita voidaan tarkastella niiden valenssin, aktivaation ja objektifokuksen kautta. Koettujen tunteiden tarkastelu suhteessa työssä suoriutumiseen ja työkykyyn on myös tärkeää, sillä tunteilla on merkittävä vaikutus yksilön toimintaan ja hyvinvointiin. Tutkimus oli luonteeltaan pääosin eksploratiivinen.
Menetelmät
Tutkimuksen aineisto (n = 552) kerättiin kevään ja kesän 2020 aikana osana toista rehtoribarometria. Kyselyyn vastanneista 59 % oli naisia ja 41 % miehiä. Vastaajat täyttivät kyselylomakkeen, jonka avulla mitattiin koettuja tunteita sekä työssä suoriutumista ja työkykyä. Aineistoa analysoitiin tunteiden osalta Two Step Cluster -analyysilla, jonka avulla pyrittiin muodostamaan emootioprofiiliryhmiä rehtoreiden keskuudesta. Eri emootioprofiileiden eroja työkyvyn ja työssä suoriutumisen osalta tarkasteltiin varianssianalyysin avulla ja sukupuolen osalta ristiintaulukoinnilla ja X2 -riippumattomuustestillä.
Tulokset ja johtopäätökset
Tutkimuksessa tunnistettiin suomalaisten rehtoreiden keskuudesta neljä eri emootioprofiiliryhmää: hillityt (32 % rehtoreista), myönteiset (28 %), tunteikkaat (25 %) ja kielteiset (15 %). Myönteisten profiilissa korostui selvästi positiivisten tunteiden kokeminen muita ryhmiä enemmän ja negatiivisten tunteiden kokeminen muita ryhmiä vähemmän. Kielteisten profiilia kuvasi taas päinvastoin voimakas negatiivisten tunteiden ja vähäinen myönteisten tunteiden ilmeneminen. Tunteikkaiden profiilissa korostuivat kaikkien tunteiden kokeminen; he kokivat positiivisia tunteita eniten myönteisten jälkeen ja negatiivisia tunteita eniten kielteisten jälkeen. Negatiiviset tunteet korostuivat tunteikkailla hieman enemmän kuin positiiviset tunteet. Hillittyjen profiilissa ilmeni keskimääräistä vähemmän kaikkia tunteita, ja he kokivat niin positiivisia kuin negatiivisia tunteita lähes samassa määrin.
Emootioprofiilit erosivat osittain toisistaan työssä suoriutumisen ja työkyvyn suhteen. Myönteiset olivat arvioineet työssä suoriutumisensa ja työkykynsä korkeimmalle, kielteiset taas matalimmalle. Hillityt ja tunteikkaat eivät eronneet merkitsevästi toisistaan työssä suoriutumisen ja työkyvyn suhteen. Sukupuolella ei ollut vaikutusta eri ryhmiin kuulumisessa.
Tämä tutkimus on tuonut tietoa siitä, minkälaisia tunteita missäkin määrin rehtorit kertoivat kokeneensa. Korona-aika on ollut kaikin puolin poikkeuksellista, joten on luonnollista, että sen aikana rehtorit ovat voineet kokea monenlaisia tunteita. Tutkimus vahvistaa, että rehtorit ovat kokeneet tunteita koronapandemian aikana laidasta laitaan. Vahvimmin koetut positiiviset ja negatiiviset tunteet vaikuttavat olevan yhteydessä työssä suoriutumiseen ja työkykyyn. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia, miten rehtoreiden kokemat tunteet muuttuvat eri ajankohtina sekä miten koetut tunteet ovat tarkemmin yhteydessä rehtoreiden työhyvinvointiin.
Maria Mäki
Rehtoreiden emootioprofiilit koronakeväänä – yhteydet työkykyyn ja työssä suoriutumiseen