Tausta
Suomalaisissa kouluorganisaatioissa on viimeisten vuosien aikana noussut suosioon erilaiset yhteistyöhön ja jakamiseen pohjaavat johtamistavat. Kun koulujen koot kasvavat, johtaminen jakautuu väistämättä kouluorganisaation eri tasoille. Tästä huolimatta koulun rehtori nähdään monesti johtajana, jolla on valtaa ja mahdollisuus kehittää koulua ja tehdä päätöksiä liittyen koulun toimintaan. Minua kiinnosti se, miten johtaminen näyttäytyy tämän päivän kouluorganisaatiossa. Tutkimuksessani halusin selvittää koulun johtajien käsityksiä kasvatusalan johtajuudesta, ja tutkimukseni keskittyy rehtorin rooliin sekä pedagogiseen johtajuuteen.
Menetelmät
Tutkimuksen aineisto kerättiin osana Kasvatus- ja opetusalan johtajuuden tutkimus- ja koulutusryhmän EduLeadersin tutkimushanketta. Tutkimuksen aineisto koostui neljästä ryhmähaastattelusta, joihin osallistui 14 opetus- ja kasvatusalan johtajaa. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, joka analysoidaan teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa selvitettiin millä tavoin koulun johtajat määrittelevät rehtorin roolia sekä millä tavoin pedagoginen johtajuus esiintyy koulun johtajien puheessa.
Tulokset
Tutkimuksessa havaittiin, että sekä rehtorin roolia että pedagogista johtajuutta kuvattiin tilanne- ja tapauskohtaisesti. Tutkimuksessa löydettiin kolme tekijää, jotka määrittivät rehtorin roolia: rehtorin tehtävät, ulkopuolelta tulevat odotukset sekä rehtorin käsitykset itsestään ja omasta osaamisestaan. Lisäksi tutkimuksessa muodostettiin käsitys pedagogisen johtajuuden ymmärryksestä, minkä mukaan pedagogisen johtajuuden keskiössä on oppilas, pedagoginen johtajuus rakentuu kouluorganisaation yhteisille arvoille, ja pedagoginen johtajuus näyttäytyy arjessa johtamisen, osaamisen ja vastuiden jakamisena, jonka rehtori mahdollistaa luomalla rakenteita sekä tukemalla henkilöstöä ja pedagogiikkaa.
Pohdintaa
Pedagogisen johtajuuden tutkimus on Suomessa kaivannut empiiristä tutkimusta. Toisaalta myös rehtorin roolia on viimeisimmän, vuonna 2016 voimaan tulleen, opetussuunnitelman implementoimisen jälkeen tutkittu vain vähän, jos lainkaan. Tällä tutkimuksella pyrin vastaamaan tähän tarpeeseen. Koulut muuttuvat jatkuvasti, jolloin on välttämätöntä, että myös koulujen johtamiskulttuuri muuttuu ja mukautuu.
Koulun johtajat kuvasivat rehtorien arjen olevan hektistä, ja vastuut sekä odotukset ovat moninaisia. Työpäiviensä aikana rehtorit toimivat lukemattomissa eri rooleissa, ja tämän koettiin kuormittavan rehtoreita. Vastaajat toivat ilmi lisäksi tuen ja koulutuksen riittämättömyyden. Rehtorien jaksamiseen on viimeisten vuosien aikana alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Myös tässä tutkimuksessa vastaajat toivat ilmi rehtorien kasvavan uupumuksen kokemuksen. Toisaalta tutkimukseni pedagogiseen johtajuuteen keskittyvät tulokset osoittivat, että pedagoginen johtajuus nähdään keinona helpottaa rehtoreiden kokemaa työtaakkaa. Pedagoginen johtajuus toteutuu vastaajien mukaan eri kouluissa eri tavoilla. Johtajat tunnistivat pedagogisen johtajuuden kokonaisvaltaisuuden, mutta sen ei koettu aina toteutuvan kouluissa tällä tavoin. Jatkossa olisikin syytä tutkia, minkälaisia keinoja kouluissa on käytössä pedagogisen johtajuuden toteuttamiseen.
Olivia Ihalainen