Tausta ja tarkoitus
Luokanhallinta ja työrauhan ylläpitäminen on merkittävä osa opettajan arkea ja opetustyötä. Jokainen opettaja tulee työuransa aikana tarvitsemaan keinoja varmistaa oppilaille mahdollisimman hyvä oppimisympäristö. Luokanhallinnalla tarkoitetaan oppimista tukevaa vuorovaikutusta sekä kaikkia niitä toimia, joilla opettaja pyrkii mahdollistamaan oppimisen ja opetuksen. Työrauha ja luokanhallinta kulkevat ikään kuin käsikädessä. Työrauhalla tarkoitetaan vuorovaikutuksen tilaa, jossa sekä oppilailla että opettajalla on mahdollisuus työskennellä ja saavuttaa työskentelylle asetettuja tavoitteita. Työrauha ja luokanhallinta ovat osittain päällekkäisiä käsitteitä. Luokanhallinnalla pyritään työrauhaan ja työrauha on hyvän luokanhallinnan tulos.
Yksi tärkeimmistä tavoitteistani tätä tutkielmaa tehdessä oli lisätä sekä luokanopettajaksi opiskelevien että jo kentällä toimivien opettajien tietoa luokanhallintakeinoista ja siitä, miten niiden avulla on mahdollista ylläpitää työrauhaa. Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia Helsingin yliopistosta valmistuneilla luokanopettajilla on pystyvyydestään luokanhallintatilanteissa, ja mitä luokanhallintakeinoja luokanopettajat käyttävät rakentaessaan ja ylläpitäessään työrauhaa sekä puuttuessaan työrauhaongelmiin. Luokanhallintaan liittyvät ongelmat vaikuttavat tutkimusten mukaan merkittävästi esimerkiksi opettajien kokemaan työhön liittyvään stressiin ja jopa alan vaihtamiseen, joten koin tärkeäksi tutkia luokanhallintakeinojen lisäksi myös luokanopettajien kokemaa pystyvyyttä luokanhallintaan.
Toteutus ja tulokset
Toteutin tutkielmani monimenetelmällisenä tutkimuksena, eli hyödynsin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista aineistoa. Tutkielman kvantitatiivinen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, johon vastasi 59 luokanopettajaa. Analysoin aineistoa tilastollisesti IBM SPSS -ohjelmalla. Kyselyyn vastanneista kolme haastattelin tutkielman kvalitatiivista aineistoa varten. Toteutin haastattelut puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Analysoin haastatteluaineiston sisällönanalyysin keinoin.
Kvantitatiivisen analyysin perusteella luokanopettajat kokevat varsin korkeaa pystyvyyttä luokanhallintaan. Tutkin myös sukupuolten ja eri työkokemusryhmien välisiä mahdollisia eroja pystyvyydessä. Naisten ja miesten koettu pystyvyys luokanhallintaan oli melko saman tasoista. Työkokemusryhmien välisiä eroja vertaillessa selvisi, että yli 7 vuoden työkokemuksen omanneet luokanopettajat kokivat työkokemusryhmistä korkeinta pystyvyyttä. Kvalitatiivisen analyysin tulokset olivat saman suuntaisia. Korkeinta pystyvyyttä koki opettaja, jolla oli eniten työkokemusta, mutta myös kaksi muuta opettajaa kokivat selviytyvänsä luokanhallinnasta ihan hyvin. Pystyvyyden kokemukseen koettiin vaikuttavan luokanhallintataitojen kehittyminen työkokemuksen myötä, mutta myös omaan ammattitaitoon luottamista ja vertaistuen merkitystä korostettiin.
Opettajien käyttämät luokanhallintakeinot jakautuivat ennakoiviin ja korjaaviin keinoihin. Ennakoivat luokanhallintakeinot jakautuivat kahteen yläluokkaan: rutiinit ja toimintatavat (esim. strukturointikorttien ja palkitsemisjärjestelmien käyttäminen) sekä vuorovaikutteinen ilmapiiri. Opettajien käyttämät korjaavat keinot jakautuivat sanattomiin ja sanallisiin keinoihin sekä seuraamuksiin. Työrauhaongelmiin puuttumisessa opettajat kertoivat käyttävänsä esimerkiksi eleitä, kuten hiljaisuusmerkkiä, jonka haastatellut opettajat kokivat erityisen toimivaksi korjaavaksi luokanhallintakeinoksi. Ajattelen, että samanlaisena rutiinin omaisesti toistuva ja yhdessä opeteltu hiljaisuusmerkki on toisaalta myös osa ennakoivaa luokanhallintaa. Muita mainittuja korjaavia luokanhallintakeinoja olivat esimerkiksi erilaiset sanalliset pyynnöt, vaatimukset ja suulliset varoitukset. Tutkielmani tulosten perusteella opettajien toiminta työrauhaongelmiin puuttuessa riippuu pitkälti tilanteesta sekä työrauhaongelman luonteesta.
Tutkiessani luokanopettajien kokemaa pystyvyyttä luokanhallintaan sain vahvistusta sille ajatukselle, että luokanhallinta voi olla haastavaa, mutta ei mahdotonta. Jokaisen opettajan on kerättävä oma työkalupakki täyteen tehokkaita luokanhallintakeinoja, ja tutkielmani antaa osviittaa siitä, mitä keinoja tuo työkalupakki voisi sisältää.
Emma Kuljukka
Luokanopettajien kokemuksia pystyvyydestä luokanhallintaan sekä luokanhallintakeinoista rakentaa ja ylläpitää työrauhaa