Taustaa
Tässä tutkielmassa perehdyn alle kouluikäisen lapsen kielenkehityksen vaiheisiin sekä musiikin vaikutuksiin lapsen varhaisen kielenkehityksen tukijana. Varhaiskasvatuksen opettajana pidän aihetta tärkeänä, koska on hyvä tiedostaa keinoja, joilla voimme tukea lapsen lukivalmiustaitoja jo varhaiskasvatuksessa sekä ehkäistä mahdollisia tulevia lukemisen ja kirjoittamisen haasteita ja jopa kaventaa myöhemmin oppimiseroja. Lisäksi suomea toisena kielenä puhuvien lasten määrä on lisääntynyt varhaiskasvatuksessa viime vuosina ja luo tarvetta pohtia entisestään keinoja, joilla lasten kielenkehitystä voisi tukea monipuolisilla toimintatavoilla. Kielenkehitys on tärkeä osa lapsen varhaiskehitystä ja hyvät kielelliset taidot ovat edellytys yhteiskunnassa toimimiselle. Viime vuosina suomenkielisten lasten kielenkehitystä on tutkittu enemmän ja on löydetty uusia luovia toimintatapoja, joilla kielellistä kehitystä voidaan tukea. Yksi näistä merkittävistä tekijöistä on säännöllinen musiikkiharrastus, jonka avulla voidaan edistää ja tukea lasta muun muassa lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa.
Tutkimuksen toteutus
Tämän pro gradu -tutkielman päätavoitteena oli selvittää, edistääkö alle kouluikäisten lasten säännöllinen ja tavoitteellinen musiikkiharrastus päiväkotipäivän aikana lasten nopeaa nimeämistä kahden vuoden seurannan aikana. Lisäksi tutkin aineistosta, näkyykö tyttöjen ja poikien osalta eroa kielellisessä kehityksessä sekä sitä, onko suomenkielisten ja suomea toisena kielenä puhuvien lasten nopean nimeämisen taitojen kehittymisessä eroja.
Tutkimukseen osallistui 72 lasta, jotka olivat tutkimuksen alussa 4–5-vuotiaita. Aineisto on kerätty osana Tanja Linnavallin väitöskirjatutkimusta (2019) ”Effects of musical experience on children’s language and brain development”, jossa selvitettiin musiikki-intervention vaikutusta lasten kielelliseen kehitykseen. Aineisto kerättiin vuosina 2014–2017. Lapset osallistuivat joko päiväkotipäivän aikana järjestettyyn musiikkileikkikouluun tai tanssitunneille tai toimivat niin sanottuina passiivisina kontrollilapsina päiväkodeissa, jossa ei ollut ulkopuolisen toimijan järjestämää harrastusmahdollisuutta. Lapsille tehtiin kahden vuoden seurannan aikana neljä kertaa Niilo Mäki Instituutin nopean sarjallisen nimeämisen testejä, joilla mitattiin värien ja esineiden nimeämisen nopeutta. Tutkimuksessa vertailtiin kvantitatiivisesti ryhmien välisiä eroja nimeämisen nopeudessa. Nimeämisen nopeuden muutosta analysoitiin riippumattomien otosten t-testillä.
Tulokset
Musiikkileikkikouluun osallistuminen lisäsi lasten nimeämisen nopeutta seurannan aikana eniten verrattuna muihin vertailtaviin ryhmiin. Tytöt paransivat suoritustaan poikiin verrattuna tilastollisesti merkitsevästi. Lapset, jotka puhuivat suomea toisena kielenä, paransivat myös suoritustaan marginaalisesti enemmän kuin suomenkieliset lapset.
Johtopäätökset
Tulokset tukevat tietoa siitä, että musiikki edistää kielellisten kykyjen kehittymistä. Varhaiskasvatuksessa on hyvä kiinnittää huomiota musiikkikasvatuksen merkitykseen, koska sen avulla voidaan tukea esimerkiksi suomea toisena kielenä puhuvien lasten kielenkehitystä sekä auttaa mahdollisissa lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen haasteissa. Tämän tutkielman tulokset ovat merkittäviä siinä mielessä, että tämän tiedon valossa varhaiskasvatuksessa voidaan tukea musiikin avulla lasten luku- ja kirjoitusvalmiuksia, sekä näin mahdollistaa iän mukainen luku- ja kirjoitustaso kouluun mentäessä. Tämä on myös yhteiskunnallisesti kustannustehokasta, jos voimme ennalta ehkäistä joitakin lasten oppimisen pulmia jo varhaisvuosina.
Jenna Ohraluoma
Alle kouluikäisten lasten kielellinen kehitys ja sen tukeminen musiikin avulla