Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, millaisina tuoreet luokanopettajat kokevat ensimmäiset työvuodet ja mitkä asiat auttavat heitä jaksamaan työssään. Opettajien työhyvinvointi ja jaksaminen on puhuttanut viime vuosina erityisen paljon ja aihe on ollut esillä myös mediassa. Aihe on ollut pinnalla erityisesti nyt koronapandemian aikana. Myös vastavalmistuneiden luokanopettajien työssäjaksamisesta ollaan huolissaan, sillä moni tuore opettaja vaihtaa alaa jo ensimmäisten työvuosien jälkeen. Jaksamisen ja ensimmäisten työvuosien kokemusten lisäksi keskityin tutkimuksessani tarkastelemaan millaista tukea ja perehdytystä luokanopettajat olisivat kaivanneet ensimmäisinä työvuosina.
Tässä tutkimuksessa haastateltiin seitsemää tuoretta luokanopettajaa, joilla oli maksimissaan kolme vuotta kokemusta luokanopettajan työstä. He olivat valmistuneet eri yliopistoista ja olivat töissä eri puolella Suomea. Haastattelut toteutettiin keväällä 2021. Tutkimuskysymykset olivat: mitä haasteita tuore luokanopettaja kokee ensimmäisinä työvuosina, mikä auttaa tuoretta luokanopettajaa jaksamaan työssään ja millaista tukea vastavalmistunut luokanopettaja tarvitsee?
Tutkimuksessa selvisi, että vastavalmistuneet luokanopettajat kokevat ensimmäiset työvuodet opettajan työssä todella rankkoina. Erityisesti rankka uran aloitus sekä opetustyön ohella tapahtuvat työtehtävät aiheuttivat tuoreille opettajille stressiä. Erityisesti ensimmäisen työvuoden syksy koettiin rankkana, sillä uusi opettaja joutuu tasapainottelemaan valtavan informaatiomäärän ja myös kiireen kanssa. Työuran alussa moni asia tuntuu haastavalta, sillä kaikkia opettajan työhön kuuluvia tehtäviä ei harjoitella osana opettajankoulutusta. Myös haastavat vanhemmat, oppilaat, koronapandemia, perehdytyksen puute ja omat ajatukset työstä nähtiin haasteena ensimmäisinä työvuosina.
Vaikka uran alku koettiinkin haastavana, pyrin keskittymään tutkimuksessa niihin asioihin, jotka auttavat tuoreita opettajia jaksamaan töissään. Näitä asioita olivat myönteinen vuorovaikutus oppilaiden kanssa, vapaa-ajan ja työelämän erottaminen, työyhteisö sekä yleinen tyytyväisyys opettajan ammattiin. Näistä suurimpina tekijöinä esiin nousivat nimenomaan työyhteisön merkitys sekä oman työskentelyajan rajaaminen. Opettajat kokivat tärkeäksi sen, että vapaa-ajalla tehdään jotain, jonka avulla ajatukset saa pois töistä. Tämä saattoi olla esimerkiksi urheilua sekä läheisten kanssa toimimista.
Tuoreet luokanopettajat olisivat kaivanneet parempaa valmistautumista työelämään opinnoilta, tukea työyhteisöltä sekä mentoritoimintaa kouluissa. Haastateltavat kokivat, ettei opettajankoulutus valmenna opiskelijoita tarpeeksi hyvin tulevaan työhön. Vaikka haastateltavat olivat tehneet esimerkiksi opettajan sijaisuuksia jo opintojenkin aikana, moni asia tuli heille yllätyksenä uudessa työpaikassa. Näitä asioita olivat esimerkiksi pedagogisten asiakirjojen täyttäminen ja muut käytännön työtehtävät, kuten Wilma-viestien kirjoittaminen. Näihin toivottiin avuksi muun muassa mentoritoimintaa koulussa, jolloin apua voi kysyä matalalla kynnyksellä konkariopettajalta.
Tämä tutkimus vahvistaa aiempia näkemyksiä tuoreiden luokanopettajien uran aloittamisesta: siirtymä opiskelijasta työntekijäksi tulisi tehdä mahdollisimman sujuvaksi ja mentoritoiminta tulisi ottaa kaikkialla Suomessa pakolliseksi osaksi perehdytystä. Tämä tutkimus tuo tärkeää tietoa Suomen opettajankoulutuslaitoksille sekä myös kouluille.
Aino Siniketo
Luokanopettajat työuran alussa – Mikä auttaa tuoretta luokanopettajaa jaksamaan työssään?